Itämeren kuormitusta pienemmäksi ja lisää kukoistavaa luontoa – Kirkkonummen Sepänkylässä valmistuu tärkeitä vesiensuojelun kohteita
Kaksi kosteikkoa, kaksitasouoma ja sedimentointiallas tulevat ehkäisemään tulvia ja parantamaan luonnon monimuotoisuutta Jolkbynjoen valuma-alueella. Merkittävät vesiensuojelun toimet toteutetaan WWF:n, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sekä maanomistajien ja viljelijöiden yhteistyönä.
Kirkkonummen Sepänkylässä käynnistyi kesäkuussa työmaa, jonka ensimmäisiä tuloksia saadaan ihailla jo nyt. Kahden eri kiinteistön alueelle rakennettiin kosteikko, kaksitasouoma ja sedimentointiallas. Toinen kosteikko toteutetaan talvityönä. Pelto- ja metsävaltaisella alueella toteutettavilla toimilla halutaan ensisijaisesti vähentää mereen päätyvää ravinnekuormitusta sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta.
“Pyrimme pidättämään vesiensuojelun toimilla kiintoaineita ja ravinteita, jotta ne eivät päätyisi rehevöittämään Itämerta. Lisäksi paikalliset viljelyalueet kärsivät ajoittaisista tulvista, joita voidaan näillä toimilla hillitä entistä paremmin”, kertoo WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen. Hän vetää RANKKU-hanketta, jonka tavoitteena on parantaa läntisellä Uudellamaalla rannikkovesien laatua, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää rannikon roskaantumista.
Tulvat ovat riski erityisesti projektin suunnittelualueen yläosan viljelyksillä. Alueen alaosassa sijaitsee Hemträsket, 1960-luvulla kuivatettu lampi, jonka eteläinen osa on luonnonsuojelualuetta ja pohjoisosa luontaista tulvametsäaluetta.
“Tämä vesienhallintaprojekti on erityisen innostava, sillä alueelle rakennetaan RANKKU-hankkeen ensimmäinen kaksitasouoma. Sen avulla pyritään hillitsemään sekä peltoalueiden tulvimista että vähentämään pelloilta veteen päätyvien ravinteiden määrää”, Kokkonen sanoo.
Hemträsket on tärkeä kohdealueella asuvalle Tom Grönbergille, jonka maille rakentuu toinen kosteikoista. Grönberg oli 2000-luvun alussa mukana perustamassa Hemträsketin luonnonsuojelualuetta.
“Olemme innolla mukana, sillä nyt ollaan tekemässä tärkeitä asioita: Suomenlahteen päätyy valtavasti sedimenttiä ja lietettä, jonka määrän vähentäminen on todella tärkeää”, Grönberg sanoo.
"On ollutkin hienoa todeta, miten hyvin esimerkiksi kaksitasouoma käytännössä toimii ja estää tulvimista."
"On ollutkin hienoa todeta, miten hyvin esimerkiksi kaksitasouoma käytännössä toimii ja estää tulvimista."
Myös alueella vuokraviljelijänä toimiva Christian Nyholm odottaa innolla näkevänsä, miten kosteikot ja muut toimet auttavat luontoa ja ihmisiä. Hän on päässyt todistamaan kaksitasouomien ja kosteikkojen hyötyjä jo aiemmin.
“Noin 10 vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa mukana vastaavassa hankkeessa. On ollutkin hienoa todeta, miten hyvin esimerkiksi kaksitasouoma käytännössä toimii ja estää tulvimista. Toinen hyöty on se, miten luonnon monimuotoisuus paranee peltoja ympäröivissä metsissä. Siitä on iloa myös paikallisille luonnossa liikkujille”, Nyholm toteaa.
Sepänkylän vesiensuojelutoimissa on mukana myös Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö -yhdistys, joka tukee työtä osana VALUME II –hanketta. Hankkeessa parannetaan luonnonmukaista vesienhallintaa ja vähennetään kuormitusta kohdealueiden merenlahtiin.
“Toimimme mielellämme yhdessä muiden toimijoiden kanssa, sillä niin saadaan aikaan vaikuttavampia tuloksia. Haluamme olla ratkomassa alueen tulvahaasteita”, sanoo LUVY:n hankepäällikkö Anu Suonpää-Espinola.
-
Vesiensuojelun sanastoa
Kosteikko
Alue, joka on pysyvästi tai tilapäisesti veden peitossa ja jossa kasvaa vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot tasaavat tulvavirtaamia ja ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.Kaksitasouoma
Uoma, joka muodostuu kahdesta eri tasosta. Alempi taso pysyy veden peitossa kuivinakin aikoina. Tulva-aikana vesi nousee ylemmälle tasolle, tulvatasanteelle, johon veden laskettua myös osa ravinne- ja kiintoainekuormituksesta jää.Sedimentointiallas
Pienikokoinen allas, jonka tehtävä on pidättää valumavesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta, joka altaan nimen mukaisesti kerrostuu eli sedimentoituu sen pohjalle.
RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta.
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.