Amazonin metsäpalot tappaneet miljoonia eläimiä – auta lahjoittamalla katastrofikeräykseen
WWF Suomi käynnistää katastrofikeräyksen Amazonin metsäpalojen vuoksi. Mittaamattoman arvokkaalla sademetsäalueella on tänä vuonna riehunut ennätysmäärä metsäpaloja, jotka uhkaavat niin luontoa kuin paikallisia ihmisiä. Amazonin sademetsän tuhoutumisella olisi arvaamattomia seurauksia koko maapallolle.
Ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot ovat koetelleet tänä vuonna luontoa ja ihmisiä Amazonin sademetsässä. Metsäpalojen määrä on ollut huolestuttavan korkealla tasolla jo monena peräkkäisenä vuotena, mutta tällä hetkellä tilanne on pahempi kuin kertaakaan aiemmin 14 vuoteen. Pelkästään Brasiliassa ja Boliviassa on palanut tänä vuonna hieman yli Suomen pinta-alan verran Amazonin sademetsää.
Metsäpaloilla on tuhoisia seurauksia niin sademetsässä asuville alkuperäiskansoihin kuuluville ihmisille kuin sademetsän eläimille ja koko ekosysteemillekin. Amazonin sademetsä tuottaa lähes 20 prosenttia maapallon hapesta, minkä lisäksi trooppisilla sademetsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tuhoutuessaan sademetsä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.
Katastrofikeräyksellä apua metsäpalojen tuhojen korjaamiseen
WWF Suomi on käynnistänyt katastrofikeräyksen, jolla tuetaan metsäpalojen sammuttamista sekä autetaan paikallisyhteisöjä ja luontoa palautumaan metsäpaloista.
Keräyksestä saadut rahat toimitetaan WWF Bolivialle, joka auttaa Amazonin sademetsän metsäpaloalueilla toimittamalla sammutusvälineitä, kuten suojavarusteita, vettä ja sammutuslaitteistoa. Lisäksi metsäpaloista kärsiville ihmisille toimitetaan juomavettä ja lääkkeitä. Sankan savun vuoksi etenkin silmätipoille ja erilaisille hengitysvaikeuksiin auttaville lääkkeille on tarvetta.
”Avun tarve on todellinen. Kollegamme Boliviassa vierailivat väliaikaisessa suojassa, johon oli evakuoitu yhdestä kylästä 300 ihmistä. He tarvitsevat vettä, ruokaa ja lääkkeitä. Savu on erityisen vaarallista pienille lapsille, vanhoille ihmisille sekä heille, joilla on jokin sairaus jo entuudestaan. Palot on tärkeää saada hallintaan, jotta nämä ihmiset pääsevät palaamaan takaisin koteihinsa”, sanoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Metsäpalot tuhoavat paitsi sademetsässä asuvien alkuperäiskansojen kodit myös heidän elinkeinonsa. Sademetsässä asuvat alkuperäiskansat ovat usein täysin riippuvaisia metsästä. Esimerkiksi Boliviassa he keräävät metsistä parapähkinöitä, metsäkaakaota sekä acai-palmun marjoja ja jalostavat näistä tuotteita myytäväksi. Palot ovat tuhonneet näitä tärkeitä elinkeinoja.
Amazonin sademetsä ulottuu yhdeksän valtion alueelle ja suurin osa sademetsästä sijaitsee Brasiliassa. WWF Suomen keräyksen varoilla tuetaan metsäpalojen sammuttamista etenkin Boliviassa, jossa WWF Suomi on tehnyt pitkään töitä arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi.
“Bolivia on yksi maailman köyhimmistä maista, eikä Bolivian viranomaisilla ole juuri minkäänlaisia resursseja metsäpalojen sammuttamiseen, vaan sammutustyöt ovat pitkälti vapaaehtoisten ja metsässä asuvien paikallisten kyläyhteisöjen varassa”, Kaukonen sanoo.
Palojen sammuttamiseen tarvitaan sammutusvälineistöä, kuten vesiletkuja, sammutusharavoita, lapioita, ämpäreitä sekä suojavarusteita, kuten kypäriä, saappaita ja suojapukuja. Boliviassa WWF on ostanut vesipumppuja ja suojavarusteita sekä kouluttanut paikallisia ihmisiä metsäpalojen sammuttamiseen.
(atikkeli jatkuu lahjoitusosion jälkeen)
Jos haluat tehdä lahjoituksen yrityksenä, siirry keräyssivulle.
Metsäpaloissa on kuollut arvioiden mukaan miljoonia eläimiä
On selvää, että kaikki eläimet kärsivät näin laajoista metsäpaloista, mutta palot vaikuttavat eläimiin eri tavoin. Esimerkiksi jaguaarit ja muut nopeasti ja laajoilla aloilla liikkuvat eläimet pääsevät metsäpaloja helpommin pakoon, mutta esimerkiksi laiskiaisille ja vyötiäisille palot ovat olleet tappavia.
”Metsäpaloilla on ollut dramaattisia vaikutuksia alueen lajistoon jo nyt. Puhutaan varmasti miljoonista eläimistä, jotka ovat jo kuolleet palojen seurauksena, minkä lisäksi tuho vaikuttaa syntyvyyteen . Palot tuhoavat elinympäristöjä, joten eläimetkin etsivät tällä hetkellä vettä, ruokaa ja suojaa.”
On epävarmaa, pystyvätkö esimerkiksi jaguaarit palaamaan palojen jälkeen vanhoille reviireilleen vai yrittävätkö ne etsiä uusia elinalueita pahasti palaneesta metsästä.
Palot sytyttää ihminen, mutta ilmastonmuutos vauhdittaa palon leviämistä
Suurin osa metsäpaloista on saanut alkunsa ihmisen sytyttämistä paloista, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi palot leviävät entistä nopeammin ja laajemmalle. Usein palot alkavat, kun maa- ja karjatiloilla poltetaan maata, jotta siitä kasvaisi nopeammin ruohoa laiduntavalle karjalle tai jotta maasta tulisi hedelmällisempää viljelyä varten.
Yli kolmannes Amazonin sademetsistä on jo kokonaan raivattu tai pirstaloitunut ja suurin syy metsäkatoon on lihantuotanto. Metsää hakataan niin karjalaitumiksi kuin lihakarjalle syötettävän rehusoijan viljelyn tieltä. Paineita laidun- ja viljelypinta-alan kasvattamiseen on jatkuvasti ja osan metsäpaloista epäilläänkin saavan riehua rauhassa, jotta tuhoutuneen metsän paikalla olisi helpompi aloittaa karjankasvatus.
Tänä vuonna Etelä-Amerikassa on ollut poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa, mikä vauhdittaa metsäpaloja. Kuivuus on aina ollut osa Amazonin sademetsän vuodenkiertoon liittyvää luontaista vaihtelua, mutta viime ja tänä vuonna sitä on voimistanut El Niño -ilmiö. El Niño on 2–7 vuoden välein toistuva, Tyynenmeren merivirtoja muuttava ja säähän vaikuttava ilmiö, joka voimistaa ilmastonmuutoksen lisäämiä sään ääri-ilmiöitä. Ilmastonmuutoksen edetessä niin El Niñon kuin kuivien kausienkin ennustetaan edelleen voimistuvan alueella.
Amazonin vaikutus ulottuu paljon sademetsää laajemmalle
Kun Amazonin metsäpeite häviää joko metsäpalojen tai hakkuiden seurauksena, alueen mikroilmasto muuttuu ja kostea metsä muuttuu savannimaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi useiden sademetsään sopeutuneiden lajien häviämistä. Amazonin ekosysteemin muuttumisella olisi tuhoisia vaikutuksia myös sen alueella eläville ihmisille, sillä monien elinkeino on suoraan riippuvainen sademetsästä.
Amazonin sademetsän muodostama kosteus mahdollistaa hyvät viljely- ja elinolot laajoille alueille Etelä-Amerikassa. Lisäksi tuulet ovat kytköksissä Amazonin alueen vedenkiertoon ja Amazonin muuttuessa myös tuulien ja sateiden suunta voi muuttua laajalti.
“Kaikkia Amazonin sademetsän tuhoutumisesta koituvia seurauksia ei pystytä ennustamaankaan, mutta varmaa on, ettei muutos ole luonnon ja ihmisen kannalta ainakaan parempaan suuntaan”, Kaukonen sanoo.
Sadekausi sammuttaa palot, mutta tuo uuden uhan
Metsäpalojen toivotaan sammuvan viimeistään sadekauden alkaessa, eli vuodenvaihteen jälkeen. Luonnon kannalta se on liian myöhään ja sadekausi tuo tullessaan myös uusia haasteita.
Mittaamattoman arvokasta metsää ei saada takaisin, kun se on kerran palanut. Palot tuhoavat sademetsässä asuvien alkuperäiskansojen kodit ja elinkeinot, sekä vievät ruuan ja suojan myös eläimiltä, jotka selviävät paloista hengissä.
Sadekauden alkaessa sateet huuhtovat palaneen metsän tuhkaa jokiin ja järviin, mikä vaikuttaa vesistöjen happitasapainoon. Tämän seurauksena kaloja ja muita vesistöjen eläimiä kuolee. Kalojen kuolemat vaikuttavat niitä syövien ihmisten ja eläinten ravinnonsaantiin ja vesistöjen pilaantuminen juomaveden saatavuuteen.
”Erityisen huolissamme olemme uhanalaisen jokidelfiinin selviytymisestä. Jo kuivuus ja kuumuus ovat koetelleet delfiinejä, ja nyt niiden ravinto ja elinympäristö ovat uuden uhan edessä. Mitä enemmän metsäpaloja pystytään sammuttamaan jo ennen sadekauden alkua, sitä paremmat mahdollisuudet luonnolla on toipua näistä tuhoista”, Kaukonen sanoo.
Amazon palaa - apua tarvitaan nyt!
Olemme käynnistäneet keräyksen, jolla tuetaan Amazonin metsäpalojen sammuttamista sekä autetaan luontoa ja paikallisyhteisöjä palautumaan katastrofista. Tänä vuonna pelkästään Brasilian ja Bolivian alueella on palanut hieman yli Suomen pinta-alan verran sademetsää ja miljoonia eläimiä on kuollut.