Miten WWF auttaa Suomen luontoa? 6 esimerkkiä, joilla pysäytetään suomalaisen luonnon hätätila

Luonto antaa paljon voimaa. Suomalaiset iloitsevat lumesta ja jäästä, virkistyvät avannossa sekä opettavat lapset luistelemaan. Metsät tarjoavat suojaa, syötävää ja saunavihtoja – sekä kullanarvoisia lapsuusmuistoja.

Mutta miltä tulevien sukupolvien joulu näyttää?

Tällä hetkellä Suomen metsistä vain muutama prosentti on vanhaa luonnonmetsää ja Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Tulevaisuudessa järvien jää on ohuempaa ja lauhat talvet lisääntyvät. Suomalaisten joulupuulle kuuselle ilmastonmuutos tarkoittaa nykyistä heikompia kasvuolosuhteita Etelä-Suomessa. Suomen tutkituista lajeista uhanalaisia on jo 2 667 eli joka yhdeksäs.

Suomen luonnon tila on siis hälyttävä. Hyvä uutinen on, että luonto kuitenkin elpyy, kun sille antaa mahdollisuuden. Tämä vaatii investointeja ja aktiivista työtä ihmisen luonnolle aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.

Suomalainen luonto tarvitsee nyt luonnonystäviä ja yrityksiä tuekseen enemmän kuin koskaan.

Ratkaisut, joihin voit vaikuttaa lahjoittamalla WWF:n joulukeräykseen suomalaisen luonnon hyväksi

Joulukeräyksen varoilla ympäristöjärjestö WWF suojelee Suomen luonnon monimuotoisuutta ja taistelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa. Tutustu alta konkreettisiin esimerkkeihin, joilla WWF auttaa Suomen luontoa.

(juttu jatkuu kuvien jälkeen)

1. Kosteikot vähentävät Itämeren rehevöitymistä ja rantojen sinilevää

Maalta mereen valuvien ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Muun muassa myrkylliset sinilevälautat johtuvat rehevöitymisestä.

WWF rakentaa kosteikkoja, jotka imevät ravinteita ja pidättävät vettä pesusienen lailla. Kosteikot ovat myös keino sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä ne hillitsevät tulvia rankkasateiden jälkeen ja toimivat vesivarastoina kuivina aikoina. Lisäksi kosteikot ovat monien kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä, joten ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

2. Viestintää monimuotoisuuden kannalta paremmista metsänhoitokeinoista

Metsäluonnolla ei mene hyvin. Suomen metsissä elää yli 20 000 lajia: nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, kasveja ja sieniä. Metsien monimuotoisuus ja monien lajien tulevaisuus on kuitenkin uhattuna metsiä yksipuolistavien metsänhoitotapojen, lahopuun hävittämisen, avohakkuiden ja soiden ojituksen seurauksena.

Siksi WWF vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, vaatii suojelualueiden laajentamista, edistää ekologisesti kestävää metsätaloutta ja auttaa metsänomistajia turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.

Erimerkiksi lähivuosina WWF tulee perustamaan avohakkuille vaihtoehtoisia metsienkäsittelyn mallikohteita. Metsäammattilaiset ja metsänomistajat yleisesti haluavat turvata luontoarvoja paremmin, mutta heillä on toistaiseksi liian vähän tietoa vaihtoehdoista. Tästä syystä ympäristöjärjestö esittelee metsänhoidon mahdollisuuksia, joilla parannetaan monimuotoisuutta.

3. Suomalaisia lajeja autetaan sopeutumaan vähälumisiin talviin

Ilmastonmuutoksen edetessä järvet jäätyvät myöhemmin talvella ja jäät sulavat aikaisemmin keväällä. Saimaannorppa on esimerkki lajista, joka kärsii vähälumisista, lauhoista talvista. Kun jäätä ja lunta on vähemmän, pesänrakennus on vaikeaa.

WWF suojelee norppaa monin keinoin, kuten kolaamalla apukinoksia joka talvi ja tukemalla Itä-Suomen yliopiston norppatutkimusta, jossa kehitetään keinopesiä. WWF vastaa uhanalaisen saimaannorpan kannanseurannasta Etelä-Saimaalla. Lajin seuranta on tärkeää, koska poikaslaskentojen avulla suojelutoimet osataan kohdistaa tehokkaimmin.

4. Ilmastonmuutosta torjutaan vaikuttamalla ilmastopolitiikkaan

Ilmastonmuutoksen myötä Suomeen saapuu uusia lajeja, elinympäristöt muuttuvat ja pohjoisiin oloihin sopeutuneiden lajien elämä vaikeutuu. Suomen metsät, vesistöt ja Lapin tunturit ovat jo muuttuneet ilmastonmuutoksen takia. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuusjaksot, ovat yleistyneet.

Ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen torjunnasta tarvitaan jatkuvasti lisää tietoa, sillä tilanne kehittyy nopeasti. WWF tuottaa tietoa ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Suomen luontoon ja vaikuttaa siihen, että päästöjen vähentäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat merkittävässä osassa Suomen ja EU:n politiikkaa.

5. Ennallistetuissa virtavesissä lukuisat lajit voivat kulkea ja elää vapaasti

Padotut joet ja purot ovat suurin syy, miksi kaikki Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia. Vaellusesteiden takia kalat eivät pääse nousemaan vesistöihin lisääntymään ja elämään. Kun padot puretaan, vapautuu vaelluskaloille kilometrikaupalla elintilaa. Samalla apua saavat monet muut virtavesilajit, kuten raakku, saukko, ravut, koskihyönteiset ja linnut.

Esimerkiksi Rautjärven Hiitolanjoki oli padottuna yli sadan vuoden ajan. Vuosien 2021–2023 aikana padot viimein purettiin WWF:n ja lukuisien muiden tahojen vaikutustyön ansiosta. Nyt Hiitolanjoella kuuluu taas koskien pauhu, joka on houkutellut järvilohet takaisin. Järvilohien kutu on onnistunut jopa yli odotusten ja tänä vuonna lohia onkin tavattu koskialueella jo sadoittain.

6. Talkooleirit tukevat luonnon monimuotoisuutta

Kasveja pölyttävien hyönteisten väheneminen on vakava uhka luonnolle ja ihmisille. Syitä pölyttäjien katoamiselle ovat muun muassa tehomaatalous, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Suomessa monet pölyttäjät kärsivät etenkin perinneympäristöjen, eli kukkivien niittyjen ja luonnonlaitumien, häviämisestä ja umpeenkasvusta. Kaikki Suomen perinneympäristöt ovat uhanalaisia, ja jopa noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä alueilla.

WWF järjestää ympäri Suomea luonnonhoitotalkoita, joissa villiinnytetään luontoa, kunnostetaan perinneympäristöjä ja poistetaan haitallisia vieraslajeja. Talkooleirien tulokset alkavat näkyä kohteissa nopeasti, jo muutamassa vuodessa.

Auta Suomen monimuotoista luontoa ja lahjoita WWF:n joulukeräykseen yrityksenä tai yksityishenkilönä

Osallistumalla WWF:n joulukeräykseen olet mukana pysäyttämässä suomalaisen luonnon köyhtymistä.

WWF:n asiantuntijat toimivat monin keinoin Suomen luonnon hyväksi. Voittoa tavoittelematon ympäristöjärjestö tarvitsee kuitenkin pitkäjänteisen työnsä jatkamiseksi yritysten ja yksityislahjoittajien taloudellista tukea. Vain tukijoiden ansiosta luonnonsuojelun toimenpiteitä on mahdollista suunnitella ja toteuttaa sekä saada näin onnistumisia aikaan.