WWF:n vedenalainen livelähetys avaa ikkunan äärimmäisen uhanalaisten järvilohien maailmaan
WWF:n Luontolive-lähetyksessä seurataan kalojen elämää ennallistetussa Hiitolanjoessa Etelä-Karjalassa. Lähetyksessä voi nähdä muun muassa äärimmäisen uhanalaisia järvilohia, jotka ovat vesivoimapatojen poistamisen ansiosta päässeet palaamaan historiallisille kutupaikoilleen.
Vasta avattu WWF:n Luontoliven kalakamera avaa näkymän pinnan alle Etelä-Karjalan Hiitolanjoella, joka on äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun Laatokan järvilohen tärkein lisääntymisjoki.
Paikalla on näkynyt jo runsaasti sekä viime että tämän vuoden järvilohenpoikasia, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen.
”Lokakuun ajan jatkuva lähetys on ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä harvinainen vaelluskalalaji sen eri elämänvaiheissa: vain muutaman sentin mittaisena poikasena, vuoden ikäisenä nuorena kalana ja vajaan metrin mittaisena aikuisena.”
Aikuiset järvilohet valmistautuvat kutuun lokakuun puolivälissä vesien viilentyessä riittävästi. Sitä ennen kameran edessä odotetaan näkyvän erittäin uhanalaisia taimenia, joiden kutuaika alkaa hieman aikaisemmin.
”Parhaassa tapauksessa järvilohi tai taimen rakentaa kutupesän kameran eteen, jolloin pääsemme seuraamaan kutua aivan lähietäisyydeltä,” Vihtonen sanoo.
Järvilohien ja taimenten lisäksi livelähetyksessä voi vilahtaa esimerkiksi särkiä, seipiä ja salakoita sekä joen pohjassa viihtyviä kivisimppuja tai kivennuoliaisia.
Hiitolanjoen vapauttaminen on luonnon ennallistamisen menestystarina
Vesivoimapadot estivät järvilohien ja taimenten nousun Hiitolanjokeen yli sadan vuoden ajan. Työ joen vapauttamiseksi alkoi viisi vuotta sitten, ja viime syksynä viimeinenkin kolmesta padosta saatiin purettua. Alueella suoritetut koekalastukset ovat osoittaneet vaelluskalojen löytäneen takaisin historiallisille kutupaikoilleen ja lisääntymisen onnistuneen hyvin– siitä kielivät myös kalakamerassa vilahtelevat poikaset.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Kuoriutumisen jälkeen järvilohenpoikaset kasvavat kotijoessaan, kunnes ne suuntaavat noin kahden vuoden ikäisenä ensimmäiselle vaellukselleen.
”Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen paluu Hiitolanjoen Suomen puolisiin koskiin osoittaa, miten nopeasti luonto kykenee palautumaan, kun ihmisen tekemät esteet poistetaan ja elinympäristöjä ennallistetaan lähemmäs luonnontilaa”, sanoo WWF:n Meret ja sisävedet -ohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.
Padot ja muut vaellusesteet ovat suurin syy Suomen vaelluskalakantojen uhanalaisuuteen. WWF on yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa poistanut tai ohittanut yhteensä jo kuutisenkymmentä vaellusestettä ympäri maata, joukossa myös muita Hiitolanjoen kaltaisia patoja.
”Työn tuloksena virtavesilajeille on vapautunut jo noin 1500 km vapaana virtaavia vesiä. Tehtävää kuitenkin riittää vielä, sillä vaelluskalojen luontaista elinkiertoa ja lisääntymistä estäviä patorakennelmia on Suomessa arviolta yli 5000”, Vilhunen kuvailee.
Myös viime syksynä WWF:n kalakamerassa nähtiin käytännössä virtavesien kunnostamisen vaikutus, kun kamera oli sijoitettuna vastikään padon ohitse rakennettuun luonnonmukaiseen ohitusuomaan Varkauden Ämmäkoskella. Lähetyksessä nähtiin laaja kirjo uuteen uomaan löytänyttä lajistoa, muun muassa taimen, hauki, kirjolohi ja siika.
Kalakamera on osa WWF:n Luontolive-palvelua, joka tarjoaa yleisölle luontoelämyksiä sekä lisää tietoisuutta uhanalaisten lajien suojelusta ja suomalaisen luonnon tilasta. Tänä vuonna Luontolivessä on seurattu muun muassa saimaannorppia, itämerennorppia, sääksiä, sekä kosteikkolintuja.
Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen II -hanketta, joka on Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston osarahoittama. Kalakameran toteutuksessa mukana ovat lisäksi paikalliset vapaaehtoiset, Pukki Visuals ja Live Eye.
Katso kaloja suorassa lähetyksessä
Kurkista kanssamme vedenalaiseen maailmaan.