Seinäkosken pato on nyt purettu – uhanalaisille taimenille aukesi kulkuväylä Päijänteestä Rutajärveen
Taimenen kutuvaelluksen estäneen Tammen myllyn padon purku valmistui tänä syksynä Joutsan Rutajoella. Päijänteen järvitaimenelle aukeaa talven aikana vielä lisää vaellusreittejä, sillä Virtaankosken patoa puretaan nyt Sysmässä.
1800-luvun puolivälissä Rutajoen Seinäkoskelle päätettiin perustaa mylly, ja tätä varten koski padottiin. 1950-luvun alussa alkuperäistä patoa korotettiin, ja tuloksena syntyi kolme metriä korkea ja kaksitoista metriä leveä betonipato. Padot estivät järvitaimenen vaelluksen Päijänteeltä Rutajärveen ja sen yläpuolisiin pienvirtavesiin yhteensä yli 180 vuoden ajan.
Alkusyksystä valtava betonirakennelma purettiin, ja nyt koski virtaa jälleen vapaana.
Patojen purkamisella on suuri merkitys erittäin uhanalaiselle järvitaimenelle, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen:
”Päijänteen villien järvitaimenten elinolosuhteet alkoivat jyrkästi heikentyä jo 1900-luvun alussa, kun lähes kaikki joet padottiin ja lisääntymiseen soveltuneet koskialueet perattiin. Viime vuosina on onneksi saatu käyntiin tärkeiden vaellusreittien patorakenteiden avauksia sekä ennallistettu koskialueita, mikä on parantanut taimenen tulevaisuudennäkymiä.”
Betonisen seinän väistyessä Seinäkoski sai samalla uuden nimen paikallisilta. Koski tunnetaan nyt Tammenkoskena vanhan Tammen myllyn mukaan.
(Juttu jatkuu kuvien jälkeen.)
Seinäkoski kesällä ennen padon purkamista.
Valmis ennallistettu koski.
(Tammenkoskelle kulku tapahtuu yksityisen tien ja pihapiirin kautta, joten se ei ole julkinen tutustumiskohde.)
Taimenenpoikasille runsaasti uutta elinympäristöä
Rutajoki, kuten monet joet Suomessa, toimi vuosikymmenet reittinä tukkien uittamiselle. Kun jokia on aikoinaan muokattu metsätalouden käyttöön sopiviksi, esimerkiksi uomia suoristettu ja isoja kiviä poistettu jokien pohjasta, on taimenten lisääntymis- ja elinympäristöjä tuhoutunut samalla.
Uhanalaisille vaelluskaloille sopivista lisääntymispaikoista on pulaa, minkä vuoksi niiden ennallistaminen on äärimmäisen tärkeää. Padon purkamisen yhteydessä Tammenkoskea kunnostettiin taimenen kutuun ja luontaiseen poikastuotantoon sopivaksi.
”Tammenkoskeen rakennettiin kutusoraikkoja, joihin taimenet voivat rakentaa kutupesiä. Isommista kivistä muodostuvat poikaskivikot taas suojaavat nuoria taimenenpoikasia saalistajilta, kuten koskessa ravintoa etsiviltä muilta kaloilta ja vesilinnuilta” Vihtonen kuvailee ennallistamistyötä.
Kunnostuksessa Tammenkosken koskipinta-ala lähes kolminkertaistui reilusta 500 neliömetristä lähes 1500 neliömetriin.
”Rutajoki on ollut tärkeä taimenten elinalue, ja taimenkanta on pysynyt elinvoimaisena. Nyt lähes koko kunnostettu koskialue soveltuu taimenen poikasalueeksi. Sieltä poikaset voivat tulevaisuudessa vaeltaa esteettä Päijänteeseen kasvamaan.”
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Nopeutetulla videolla näkyy, kuinka Tammen myllyn padon viimeisiä betonisia rakenteita puretaan. Video: Jarmo Pautamo / Apajax Oy
Päijänteen seudulla ennallistetaan urakalla
Tänä syksynä Päijänteeseen laskevia virtavesiä ennallistetaan useammassa paikassa. Toinen suuri projekti käynnistyi juuri Sysmässä, jossa puretaan nyt Virtaankosken vesivoimapatoa. Tammenkosken lailla myös Virtaankoskea muokataan niin, että se soveltuu uhanalaisten taimenten kutuun ja poikasille kasvualueeksi.
Lisäksi Saukkolan Myllyjoesta Muuramesta poistetaan loppusyksyn aikana kalojen liikkumista haittaavat tierummut. Tämän jälkeen tarkoitus on edistää Saukkolan padon poistamista. Nämä työt toteutetaan osana WWF:n vetämää ja Euroopan meri- kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoittamaa Vauhtia vaellukseen –hanketta.
“On hienoa, että samalla alueella ennallistetaan lyhyen ajan sisään useampia virtavesikohteita. Suomen virtavesissä on edelleen tuhansittain erityyppisiä ja -kokoisia vaellusesteitä, joiden poistaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja ja edistää vesien hyvään tilaan tähtääviä kansallisia tavoitteita, Vihtonen sanoo.
Seinäkosken padon purkaminen toteutettiin vaelluskalaohjelma NOUSU:n, UPM:n, Metsähallituksen ja WWF:n rahoituksella ja osittain osana WWF:n Vauhtia vaellukseen –hanketta. WWF:n rahoitusosuus katettiin Nordic Investment Bankin yrityslahjoituksella sekä Lassi Leppinen säätiön varoilla. Pohjois-Päijänteen kalatalousalue on vastannut muun muassa lupahakemukseen liittyvistä kuluista.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.