WWF:n hankkeessa haetaan lupaa padon poistamiseen Kurunkoskesta – uhanalaisille vaelluskaloille aukeaa reitti Hiitolanjoesta Torsanjärveen
Änkilän osakaskunta jätti viime viikolla vesilupahakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Kurunkosken vesivoimalan padon purkamiseksi. Viime vuosisadan alkupuolella rakennettu pato on Hiitolanjoen vesistön viimeinen täydellinen vaelluseste, ja sen purkaminen mahdollistaa Laatokan lohikalojen nousun erinomaisessa tilassa oleviin latvavesistöihin.
Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa on toteutettu viimeisen neljän vuoden aikana useita mittavia padonpurkuja. Viime vuonna joesta purettiin viimeinenkin pato, ja vaikutukset luontoon ovat olleet vaikuttavia.
”Joessa, johon järvilohet ja taimenet eivät patojen vuoksi päässeet nousemaan sataan vuoteen, on mitattu ennätyksellisiä poikastiheyksiä” kuvailee WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.
Hiitolanjoen ennallistamistoimien ansioista lohikalat pääsevät nykyään nousemaan sen sivujoessa, Torsanjoessa, sijaitsevalle Kurunkosken voimalaitospadolle saakka. 17 metrin pituinen betonipato on Hiitolanjoen vesistön viimeinen täydellinen vaelluseste.
”Padon poistaminen on tärkeää, sillä yläpuolisen Torsanjärven valuma-alueella on kymmeniä kilometrejä pienempiä jokia ja purovesiä, joissa lohikalojen, varsinkin taimenen, lisääntyminen olisi mahdollista”, Vilhunen sanoo.
Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen ja taimen erittäin uhanalainen kala. Suurin syy vaelluskalojen ahdinkoon ovat juuri niiden kutuvaelluksen estävät padot sekä muut vaellusesteet, joita Suomen virtavesissä on yhä tuhansittain.
Kurunkosken padon purkaminen on osa WWF:n vetämää ja maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelman rahoittamaa hanketta. WWF on tehnyt jo aikaisemmin sopimuksen voimantuotannon lopettamisesta ja padon purkamisesta sen omistajan kanssa.
Purkutyöt päästään mahdollisesti aloittamaan jo syksyllä 2025. Samalla Kurunkoski kunnostetaan lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon sopivaksi. Padon tilalle ennallistettavalla koskella tulee olemaan pituutta 200 metriä ja sen putouskorkeudeksi tulee neljä metriä. Padonpurku ei tule vaikuttamaan yläpuolisen vesistön pinnankorkeuksiin.
“Pato sijaitsee yksityisessä pihapiirissä, joten kohteeseen tutustuminen omin päin ei ole mahdollista”, Vilhunen muistuttaa.
Kurunkosken hankkeen merkittävin yhteistyökumppani ja asiantuntija-apu on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö. Kurunkoskessa sijaitsevan vaellusteen poistamisen osarahoittajaksi on haettu myös eurooppalaista Open Rivers Programme -rahastoa.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.