Kuinka vesiensuojelu valtavirtaistetaan metsien käsittelyssä – Tornatorista WWF:n pääyhteistyökumppani

WWF ja Tornator kartoittavat yhteistyössä metsätalouden vesiensuojelun nykykäytäntöjä ja käytössä olevia vesiensuojeluaineistoja sekä metsäsuunnittelun työkaluja.

Yhteistyön päätavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamia haitallisia vesistövaikutuksia. Tavoitteena on muuttaa Tornatorin nykyinen suunnittelumalli entistä tehokkaammaksi vesiensuojelun aluesuunnittelumalliksi, sekä konkretisoida tärkeille kohderyhmille, kuinka vesistöjen tilaa voidaan parantaa ja ennallistaa maassamme.

Lisäksi yhteistyössä kehitettävällä aluesuunnittelumallilla voidaan tehostaa merkittävästi vesiensuojelun vaikuttavuutta kokonaisten valuma-alueiden tasolla.

”Muutamme vesiensuojelun suunnittelun kuviotasolta suuremman kokonaisuuden tarkasteluksi osana aluesuunnittelua. Metsienkäsittelyn vesistövaikutuksiin puututaan jatkossa entistä tarkemmin. Esimerkiksi kunnostusojituksia toteutetaan vain puuston kasvun kannalta kriittisiin kohteisiin. Toisaalta tehostuneen suunnittelumallimme avulla kohdennamme aktiivisia vesiensuojelutoimia aiempaa paremmin”, kertoo Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen.

Vaikuttavuutta laajoilla kokonaisuuksilla

Metsän kasvun parantamiseksi 1980-luvulle saakka tehtyjen soiden ojitusten seurauksena vesistöihin on päätynyt ravinteita ja humusta. Myös kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen seurauksena vesistöihin päätyy ravinteita, humusta ja kiintoainesta, jotka tummentavat ja rehevöittävät vesiä aina latvavesiltä Itämereen asti.

”Pienvesien suojavyöhykkeet ovat ekologisesti merkittäviä, ja ne pitää turvata myös siksi, että ne pidättävät vettä metsässä. Kunnostusojitukset tulee minimoida ja kuormitusta voi vähentää pintavalutuskentillä ja kosteikoilla. Jatkuvan kasvatuksen metsien käsittelyllä ratkaistaan haasteita monissa tilanteissa, mutta muitakin toimia tarvitaan”, toteaa WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen.

Yksittäiset ja pistemäiset vesiensuojelutoimet eivät riitä, vaan on tärkeää tarkastella laajempia kokonaisuuksia. Metsätalouden suunnittelussa on pula vesiensuojelun osaajista ja tahoista, jotka koordinoisivat vesiensuojelua valuma-alueiden tasolla. Haasteena on pirstoutunut maanomistusrakenne, jonka myötä tarvitaan paljon vuorovaikutusta ja koordinointia useiden eri yksityisten metsänomistajien kesken.

Kolmevuotisen yhteistyön aikana WWF ja Tornator haluavat kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojeluun ja luoda toimintamalleja, jotka tulevaisuudessa helpottavat ja valtavirtaistavat vesiensuojelun huomioimista metsäsuunnittelussa. Toimenpiteet kohdennetaan siten, että niiden ansiosta vähennetään vesien kuormitusta ja samalla mahdollistetaan kannattavan metsätalouden harjoittaminen.

Yritysyhteistyö mahdollistaa rakenteelliset muutokset ympäristön hyväksi

Suomen metsistä suurin osa on talousmetsiä, joten ne ovat avainasemassa, jotta metsäluonnon tila saadaan paranemaan.

“Metsien uhanalaisia lajeja ei pelasteta pelkästään suojelualueilla, vaan tarvitaan myös toimenpiteitä talousmetsissä. Isoin vaikutus voidaan saada aikaan muuttamalla rakenteita yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa”, kertoo Suominen.

Transformatiivinen yritysyhteistyö on keskeinen osa WWF:n strategiaa, koska se mahdollistaa pitkäjänteiset ja rakenteelliset muutokset ympäristön suojelemiseksi. Tavoitteena on pysäyttää luontokato ja rakentaa tulevaisuus, jossa luonto ja ihmiset elävät tasapainossa.

WWF tekee yritysten kanssa yhteistyötä myös sellaisilla toimialoilla, joilla ympäristövaikutukset ja vaikutusmahdollisuudet suojelutavoitteiden saavuttamiseksi ovat merkittävät. Transformatiivinen yhteistyö auttaa yrityksiä tunnistamaan luonnolle haitalliset toimintamallit ja ottamaan käyttöön kestävämpiä tapoja. WWF vauhdittaa yritysten siirtymäsuunnitelmien tekemistä ja toimeenpanoa, jotta yritysten liiketoimintamallit siirtyvät kohti yhden maapallon rajojen mukaista toimintaa.