
Elämää metsäpalojen jälkeen – kuvat Amazonin sademetsästä antavat toivoa jaguaarin selviytymisestä
Viime syksynä Amazonin sademetsiä piinasivat historiallisen vakavat maastopalot. Luonnon selviytymiskyky hämmästyttää Boliviassa, missä paloista elpymistä on tuettu myös suomalaisten avulla.
Amazonin sademetsässä alkuperäiskansat elävät jaguaarien läheisyydessä, ja majesteettinen kissaeläin onkin tärkeä osa heidän kulttuuriaan. Bolivian puolella Amazonia viisi alkuperäisyhteisöä asensi kolme vuotta sitten WWF:n tuella metsään riistakameroita seuraamaan lajin liikkeitä. Tulokset olivat ilahduttavia, ja kuvissa näkyi useita jaguaareja.
Viime syksynä niin jaguaarit kuin paikalliset ihmisetkin joutuivat vaaraan, kun alueella alkoi riehua ennennäkemättömän laajoja metsäpaloja. Tulipalot muuttivat maisemaa tuhansien hehtaarien alalta ja horjuttivat ekosysteemien herkkää tasapainoa.
Madrecitan yhteisön metsä alkoi palaa elokuussa. Liekit syttyivät varoittamatta, ja lyhyessä ajassa tuli vaurioitti metsiä laajasti. Savu peitti taivaan päivien ajan. Lopulta sade saapui pitkän epävarmuuden jälkeen.
“Olimme ensimmäisiä, joihin palot vaikuttivat. Suunnitelmamme metsänhoidosta ja sen suojelusta tehtiin kerralla tyhjiksi”, sanoo Basilio Jiménez, yhteisön johtaja.
Alkuperäisyhteisö noudattaa metsänhoitosuunnitelmaa, jolla he hyödyntävät omaa metsäänsä kestävästi. Metsä on heille elinehto: yhteisön jäsenet myyvät metsistä sertifioitua puuta, minkä lisäksi he keräävät metsistä erilaisia ruoka- ja lääkekasveja. Myös toimet jaguaarien suojelemiseksi on kirjattu metsänhoitosuunnitelmaan.

Paikalliset asentavat riistakameroita metsäpaloissa tuhoutuneille alueille Bolivian Amazonilla.
Elämää palojen jälkeen
Metsissä elävät alkuperäisyhteisöt eivät antaneet periksi, vaan lajien seuranta aloitettiin uudelleen yhdessä WWF Bolivian kanssa. Palojen hellitettyä uusia riistakameroita asennettiin taltioimaan, elivätkö ennen tulipaloja tunnistetut jaguaarit vielä metsässä.
“Analysoimme palojen vaikutuksia myös muihin villieläimiin. Kamerat sijoitettiin tuhoalueille, koska käytännössä yhteisön koko metsänhoitoalue kärsi paloista”, kertoo WWF Bolivian aluevastaava Marco Aurelio Pinto.
Toiveena on, että jaguaarien kotimetsät voivat jälleen kukoistaa.
“Olemme tällä hetkellä niin sitoutuneita suojeluun, että olemme nimenneet jaguaarit niiden ihmisten mukaan, jotka ovat antaneet merkittävän panoksen yhteisöllemme. Haluamme varmistaa riistakameroiden avulla, ettei jaguaareille ole tapahtunut mitään”, sanoo Mauricio Tomichá, paikallisen aluejärjestön puheenjohtaja Palmariton alueella.
Paikallisille alkuperäiskansoille on tärkeää, että jaguaarit selviävät metsäpalojen kaltaisista vastoinkäymisistä ja vaeltavat jatkossakin yhteisöille rakkaan metsän sydämessä. Madrecitassa paikallinen yhteisö on halunnut kunnioittaa jaguaaria julistamalla sen tunnuseläimekseen.
Laaja lajikirjo tallentui kuviin
Riistakamerat ovat paljastaneet niin jaguaarien kuin useiden muiden lajien esiintyvän yhä Madrecitan ja Palmariton alueilla. Kameroiden kuviin on tallentunut muun muassa puumia, oselotteja, kettuja ja tapiireja.
Havainnot antavat toivoa elämän jatkumisesta rankkojenkin koettelemusten jälkeen. Sademetsä ja sen lajit osoittavat poikkeuksellista kestävyyttä ja kykyä toipua.
Metsät ja jaguaarit ovat olennainen osa Amazonilla ja sen ympäristössä asuvien yhteisöjen identiteettiä. Metsät eivät ole koti vain villieläimille, vaan ne edustavat paikallista kulttuuri- ja luontoperintöä. Jaguaari symboloi voimaa ja yhteyttä luontoon.
“Jaguaarit ovat osa yhteisöämme ja olemme päättäneet jatkaa niiden ja metsän suojelua – ei vain oman kansamme, vaan myös koko maailman hyödyksi. Haluamme osoittaa, että luonnonsuojelu on mahdollista missä vain, kunhan on riittävästi tahtoa ja sitoutumista”, Mauricio Tomichá toteaa.
Alla olevassa kuvagalleriassa näet muutamia riistakameroihin tallentuneita kuvia. Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen.




Paloja torjuttiin myös suomalaisten tuella
Viime syksynä WWF Suomi perusti katastrofikeräyksen auttaakseen metsäpalojen kourissa kamppailevaa Amazonia. Keräyksen tavoitteena oli tukea metsäpalojen sammuttamista sekä auttaa paikallisyhteisöjä ja luontoa palautumaan metsäpaloista.
”Kun aloitimme keräyksen, avun tarve oli valtava. Arvioiden mukaan siinä vaiheessa paloja oli menehtynyt miljoonia eläimiä matelijoista sammakkoeläimiin, lintuihin ja nisäkkäisiin”, kertoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Keräyksellä saatiin kokoon 40 000 euroa, jotka toimitettiin Bolivian Amazonille. Summalla hankittiin ensi sijassa hätäapua, kuten lääkkeitä, ruokaa ja välineistöä palojen torjuntaan. Myöhemmin tukea ohjataan myös seuraavaan metsäpalokauteen varautumiseen kouluttamalla eri toimijoita ehkäisyyn ja sammuttamiseen. Jo aiemmin alueen metsäpaloihin on valmistauduttu suomalaisten tuella.
“Bolivian WWF-toimisto on kumppanimme pitkältä ajalta. Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla ja WWF-kummien tuella olemme kehittäneet paloja varten varautumissuunnitelmia, hankkineet sammutuskalustoa ja kouluttaneet paikallisia sammutustöihin”, Kaukonen sanoo.
Valitettavasti metsäpalot ovat vuosittain toistuva ongelma. Vahinkoja on kuitenkin mahdollista torjua tai ainakin minimoida.
“Jatkuva tuki työllemme on korvaamatonta. Nämä mittaamattoman arvokkaat sademetsät ovat merkittäviä koko maapallon hyvinvoinnille – hiilinieluina ja monimuotoisuuden aarreaittoina.”
Teksti: Andrea Herrera ja Silja Honkavuori

Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.
