WWF: YK-neuvotteluissa taisteluvoitto luonnolle, vaikka rahoitus on edelleen liian niukkaa
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet pääsivät Roomassa sopuun monista käytännön askelista liittyen luontotoimien rahoitukseen ja seurantaan. Lopputulos ilahdutti vaikeiden, maailmanpoliittisten jännitteiden värittämien neuvottelujen jälkeen.
Rahoitusta luontotoimille on lisättävä merkittävästi, jotta luontokato voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä osin kesken jääneen YK:n luontokokouksen jatko-osassa puitiin erityisesti sitä, miten tuo rahoitus käytännössä kanavoidaan.
Perjantain vastaisena yönä Roomassa syntyi päätös, joka selkiyttää rahoitusjärjestelmää tavoitevuoteen 2030 saakka sekä sen yli. Osapuolet esimerkiksi päättivät arvioida nykyisten rahoituskanavien toimivuuden sekä linjata vuonna 2028, riittävätkö nykyiset instrumentit vai tarvitaanko niiden rinnalle uusia.
“Päätökset ovat merkittävä askel oikeaan suuntaan. Maailmanpoliittinen tilanne heijastui neuvottelujen tunnelmaan, ja tulos olikin voitto myös monenkeskiselle yhteistyölle. Tehtävä ei ollut helppo, mutta yhteinen tahto löytyi”, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka oli paikan päällä kokouksessa Suomen valtuuskunnassa.
Tämän vuoden loppuun mennessä sopimuksen osapuolet ovat luvanneet tukea kehittyvien maiden luontotoimia 20 miljardilla. Tämän tavoitteen osalta kokouksessa ei edistytty.
“Myös Suomen tilanne on heikko, sillä Suomi ei ole nostanut tukeaan kehittyville maille. Luontotoimien tukeminen noissa, monimuotoisuudeltaan valtavan rikkaissa maissa on elinehto koko maapallolle, sillä hyvinvoiva luonto muun muassa parantaa ruokaturvaa, torjuu ilmastonmuutosta ja hillitsee sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia”, Tarvainen toteaa.
Rahoitusta tarvitaan siis edelleen lisää kaikista lähteistä. Yksi keino nostettiin esiin kokouksen päätöksessä: valtionvarainministeriöiden rooli riittävän rahoituksen turvaamiseksi. Suomen valtiovarainministeriö teki ilmasto- ja luontostrategian joulukuussa 2022.
“Strategia oli erinomainen avaus, sillä juuri valtiovarainministeriö voi varmistaa Suomen varautuvan taloutta uhkaaviin luonto- ja ilmastokriiseihin. Nyt tarvitaan lisää tekoja.”
Myös toimien seurannasta tärkeitä päätöksiä
Roomassa sovittiin myös siitä, että seuraavassa YK:n isossa luontokokouksessa Armeniassa vuonna 2026 tehdään kattava arvio maiden edistymisestä.
“Suomelle se on totinen paikka, sillä meillä ei ole vielä kansallista suunnitelmaa, biodiversiteettistrategiaa”, Tarvainen sanoo.
WWF on helpottunut myös siitä, että seurannassa pidettiin mukana ekologisen jalanjäljen mittari. Kestämätön tuotanto ja kulutus ovat luontokadon merkittävimpiä juurisyitä.
Seuraavaksi katseet kääntyvät kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa syksyn ilmastokokoukseen Brasiliassa. Amazon on valtava hiilinielu, mutta sademetsän häviäminen ja pirstaloituminen uhkaavat tehdä siitä päästöjen lähteen. COP30-kokous onkin merkittävä paikka edistää luonnon tarjoamia ratkaisuja hillitä ilmastonmuutosta, kitkeä metsäkatoa ja edistää trooppisten metsien ennallistamista.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.