YK:n luontokokouksen jatko-osassa puidaan kesken jääneitä kipukohtia: “Jos rahoituksesta ei päästä sopuun, se olisi valtava takaisku” 

Maailman valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitevuosi lähestyy hurjaa vauhtia, ja edistymisestä pitäisi raportoida ensimmäisen kerran jo vuoden kuluttua. Ensi viikolla Roomassa osapuolet pyrkivät yhteisymmärrykseen tutuissa kiistakysymyksissä.

“Luontotoimien rahoitus on kaikki kaikessa. Tarvitsemme rakenteellista keskustelua ja aitoa sitoutumista siihen, että resurssit jakautuvat tasavertaisesti ja valtiot täyttävät aiemmin yhdessä asettamansa rahoitustavoitteet. Jos rahoituksesta ei päästä sopuun, se olisi valtava takaisku luontokadon pysäyttämiselle”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistuu Rooman-neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa.

Historiallisessa luontokokouksessa Montrealissa 2022 valtiot sitoutuivat rahoittamaan vuosittain 200 biljoonalla dollarilla toimia luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi sekä ohjaamaan uudelleen 500 biljoonaa dollaria ympäristölle haitallisia tukia luontoa turvaavaan toimintaan. Lisäksi kehittyneet maat lupasivat 20 biljoonaa dollaria vuosittain kehittyville maille. Nämä lupaukset eivät ole pitäneet.

“Tosiasia on, että tavoitteiden toimeenpanoon tarvitaan merkittävästi lisää rahoitusta kaikista eri lähteistä. Tietääksemme Suomi ei ole kasvattamassa oman rahoituksensa määrää. Julkinen rahoitus ja kehitysmaille annettava tuki kehitysyhteistyövaroista on koko rahoituksesta pieni, mutta sitäkin merkittävämpi osa. Kehitysyhteistyön leikkaukset meillä ja maailmalla uhkaavat tätä rahoitusta”, Tarvainen sanoo.

Kehitysyhteistyövaroilla voidaan tukea maita, joissa hallinnon kyky suunnitella ja toteuttaa luontotoimia on heikko. Näissä maissa niin ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo kuin kansantalous ovat erityisen tiiviisti sidoksissa luontoon.

Tärkeää olisi päästä sopimukseen myös tavoitteiden seurannasta. WWF on huolestunut erityisesti siitä, että seurannasta jäisi pois ekologista jalanjälkeä arvioiva mittari. Luonnonvarojen ylikulutus on luontokadon suurimpia syitä. Olennaista on myös, että jokainen maa valmistelisi oman kansallisen biodiversiteettistrategiansa.

“Kaikki osapuolet ovat sellaisen sitoutuneet tekemään, mutta toistaiseksi vasta 46 maata oli saanut strategiansa valmiiksi. Suomelta se puuttuu yhä, vaikka valmistelu on jatkunut pitkään. Uudella ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalla on nyt näytön paikka saattaa valmistelu loppuun”, Tarvainen linjaa.

Kansallinen strategia auttaa ohjaamaan yhteiskunnan eri toimijoita sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esimerkiksi huomioimaan oman toimintansa vaikutukset ja osallistumaan suojeluun ja ennallistamiseen.

“Suomi liittyi Kolumbian-kokouksessa tällaista valtavirtaistamista ajavaan maaryhmään. Nyt julistuksista pitää siirtyä tekoihin ja näyttää tietä suomalaisille toimialoille, miten turvaamme luonnon monimuotoisuutta yhdessä.”

Mikä YK:n biodiversiteettisopimus?

• 196 valtiota on hyväksynyt YK:n yleissopimuksen biologisesta monimuotoisuudesta. Sopimus astui voimaan vuonna 1993.
• Montrealissa 2022 sopimuksen osapuolet hyväksyivät uudet tavoitteet luontokadon pysäyttämiselle, sillä aiemmat Aichi-tavoitteet epäonnistuivat. Aichi-tavoitteiden mukaisesti luontokato piti pysäyttää vuoteen 2020.
• Nykyisiä tavoitteita kutsutaan luonnon monimuotoisuuskehykseksi (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework). Nyt tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 ja saattaa luonto elpymisen tielle.
• Kunming-Montreal-kehyksessä on 23 tavoitetta, jotka kattavat suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon huomioimisen kaikessa päätöksenteossa, eli valtavirtaistamisen.
  • Rooman-neuvotteluissa pääkohdat ovat:
    sopimus rahoitusstrategiasta vuosille 2025–2030 sekä rahoitusmekanismista vuoden 2030 jälkeen,
  • sopu suunnittelun, seurannan ja arvioinnin mekanismista,
  • kirjaus kansainvälisten sopimusten ja organisaatioiden yhteydestä biodiversiteettisopimukseen.