Selvitys: Suklaayritykset etenevät hiljalleen kohti vastuullisempaa tuotantoa – silti tutut suklaaherkut voivat sisältää metsäkatoa
Pääsiäinen virpojineen kolkuttelee jo oven takana, ja kauppojen hyllyt notkuvat suklaasta. Tuoreen vastuullisuuspisteytyksen mukaan suosikkiherkun tuotantoon liittyy valitettavasti edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa. EU:n metsäkatoasetus kuitenkin näkyy tuloksissa myönteisenä kehityksenä.
Jo kuudetta kertaa toteutetussa Chocolate Scorecard -pisteytyksessä parhaiten suomalaisille tutuista brändeistä pärjäsivät Tony’s Chocolonely, Ritter Sport, Nestlé sekä Mars Wrigley. Näiden yritysten suklaatuotteita ovat esimerkiksi Mars-, Snickers-, Twix-, ja KitKat-patukat sekä Smarties-karkit.
”Vastuullisesta suklaasta kiinnostuneet voivat tiputtaa virpojien koriin esimerkiksi näiden brändien suklaita”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Monikansallinen suuryritys Mondelēz, jonka tuotteita ovat muun muassa Toblerone, Marabou, Daim, Oreo ja Milka, ei tänä vuonna suostunut vastaamaan pisteytykseen. Yritys suoriutui heikosti edellisessä pisteytyksessä ja siksi päätös olla julkistamatta tietoja vastuullisuustoimista aiheuttaa epäilyksiä, onko yritys sitoutunut parantamaan toimiaan.
”En voi suositella sellaisen yrityksen tuotteita, joka tieten tahtoen välttelee vastuuta ja pimittää tietoa”, Kaukonen sanoo.
Suomalainen Fazer osallistui pisteytykseen jo neljättä kertaa, mikä on osoitus yrityksen sitoutumisesta oman toimintansa läpinäkyvyyteen. Yritys on vuoden aikana parantanut pisteitään toimitusketjun jäljitettävyydessä. Vielä on kuitenkin petrattavaa, jos yritys haluaa kivuta pisteytyksessä ylöspäin.
“Vaatimukset vastuullisuudelle ja läpinäkyvyydelle lisääntyvät koko ajan ja se kirittää myös omaa toimintaamme. Jatkamme pitkäkestoista työtämme kaakaon toimitusketjujen kehittämiseksi”, sanoo Fazerin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Joséphine Mickwitz.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Metsät kaatuvat kaakaon tieltä
Pisteytyksen tuloksissa on jo nähtävissä EU:n metsäkatoasetuksen vaikutus, vaikka asetus velvoittaa yrityksiä vasta vuoden 2026 alusta. Metsäkadon pysäyttämistä edistävä asetus on siivittänyt yrityksiä raaka-aineiden aiempaa parempaan jäljitettävyyteen. Viime vuonna vain alle puolet yritysten käyttämästä kaakaosta oli jäljitettävissä viljelyksille, kun nyt tuo osuus on noussut jo reilusti yli puoleen. 56 prosenttia yritysten käyttämästä kaakaosta on metsäkatovapaata.
“Tämä kehitys todistaa, että yritykset pystyvät halutessaan selvittämään kaakaon kulkeman matkan aina viljelykseltä tehtaalle asti. Tehtävää on toki edelleen paljon. Niin paljon jää edelleen pimentoon, että riski metsäkatoon on suuri”, Kaukonen sanoo.
Kun kaakaon alkuperä on selvillä, yritykset voivat puuttua tehokkaammin tuotannon epäkohtiin, kuten metsäkatoon tai lapsityövoimaan. Suklaa on globaalisti yksi merkittävimmistä metsäkatoa aiheuttavista tuotteista, ja lapsityövoima on alalla suuri ongelma. Maailman suurimmat kaakaontuottajamaat Norsunluurannikko ja Ghana ovat menettäneet suuren osan metsäpeitteestään kaakaonviljelyn vuoksi.
“Nyt olisi tärkeää säilyttää kehityksen myönteinen suunta. Viime vuoden lopulla EU:n metsäkatoasetusta yritettiin vielä muuttaa huonompaan suuntaan. Heikennykset olisivat kohtalokkaita, sillä tämäkin pisteytys todistaa, miten tärkeää lainsäädäntö on yritysten vastuullisuuden kehittämisessä”, Kaukonen sanoo.
”Metsäkato ja siihen liittyvä luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimpia vastuullisuushaasteita. EU:n metsäkatoasetus tuo alalle yhtenäisiä vaatimuksia, joiden avulla suojellaan korvaamattomia sademetsiä”, Fazerin Mickwitz toteaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Tuoreita, mutta laittomasti kerättyjä kaakaopapuja maassa Cavallyn suojelualueella Norsunluurannikolla.
Kaakao kärsii ilmastonmuutoksesta – hinnat pompanneet rajusti
Suklaatuotteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan suklaatuotteiden koot ovat pienentyneet.
Hintojen nousu ei ole kaikkialla suoraan johtanut kaakaoviljelijöiden parempiin tuloihin, sillä monilla alueilla myös sadot ovat olleet pienempiä. Valtaosalla alan yrityksistä on tavoitteena maksaa viljelijöille elämiseen riittävä korvaus. Pisteytys kuitenkin paljastaa, että yrityksillä on edelleen hyvin vähän tietoa siitä, toteutuuko tavoite.
Hintojen nousun taustalla ovat ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten kuivuus, rankkasateet ja kasvitaudit.
“Kaakaonviljely on hyvin haavoittuvaista ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vaikutuksille. Jotta miljoonat pienviljelijät pystyisivät saamaan elantonsa tulevaisuudessakin, olisi äärimmäisen tärkeää edistää pikimmiten ilmastokestävää ja luonnon monimuotoisuutta turvaavaa kaakaonviljelyä”, Kaukonen sanoo.
Pisteytykseen vastanneista yrityksistä osalla on tavoitteena edistää monimuotoisempaa ja metsäpeitteisempää kaakaonviljelyä, jonka avulla voidaan pitävää yllä suotuisaa mikroilmastoa ja alueen monimuotoisuutta. Toistaiseksi tavoitteet eivät vielä ole konkretisoituneet käytäntöön ja todellista muutosta kestävämpiin viljelymalleihin ei ole tapahtunut.
”Kaakaoalan yritykset etenevät vastuullisuudessa pienin askelin. Vaikka paljon on tehtävää, onneksi valoa jo pilkahtelee tunnelin päässä”, Kaukonen tiivistää.
Mikä suklaapisteytys?
- Suklaapisteytyksen taustalla on joukko kansalaisjärjestöjä ja yliopistoja. Pisteytystä koordinoi Be Slavery Free -järjestökoalitio, jonka ylläpitämiltä sivuilta kuka tahansa voi itse tarkistaa eri suklaabrändien vastuullisuuden.
- Suklaapisteytys kuvaa noin 95 prosenttia koko suklaa-alasta, joka on keskittynyt suurten toimijoiden käsiin.
- Selvitykseen vastasi 61 yritystä, joiden joukossa on monia suomalaisille tuttuja brändejä kuten Mars, Nestle ja Fazer.
- Yritysten toimintaa tarkasteltiin kuuden kategorian avulla, jotka olivat jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävä toimeentulo, lapsi- ja pakkotyövoima, metsäkato ja ilmasto, metsäpeitteinen viljely ja kemikaalien käyttö.
- Parhaiten menestyivät Tony’s Chocolonely, Halba, Cemoi ja Beyond Good, jotka pyrkivät tuomaan rakenteellista muutosta suklaa-alalle esimerkiksi tuotantomenetelmiin ja viljelijöiden korvauksiin.
- Viime vuodesta tulostaan paransi muun muassa Nestle. Merkittävä suklaasektorin toimija Mondelēz jätti kokonaan vastaamatta, mikä on huolestuttavaa.
- Kaikkein huonoiten pärjäsivät päivittäistavarakaupat, kuten yhdysvaltalainen Walmart ja brittiläinen Tesco, joista valtaosa ei vastannut pisteytykseen lainkaan. Aiemmin hyvin pisteytyksessä menestynyt Lidl ei myöskään vastannut pisteytykseen.