Euroopan päästöjä vähennettävä Euroopassa – ilmastotieteilijöiltä varoitus vuoden 2040 ilmastotavoitteesta
Jokaisen maan ja alueen tulisi tehdä oma osuutensa ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Silti Euroopan komissio valmistelee mallia, jossa se voisi siirtää vastuuta rajojensa ulkopuolelle.
EU-komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta EU:n uudeksi, vuoteen 2040 ulottuvaksi ilmastotavoitteeksi. Julkisuuteen vuotaneissa luonnoksissa on kuitenkin huomattavia puutteita sekä tavoitetasossa että keinoissa.
”Nyt suunniteltu 90 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoista ei vastaa EU:n oikeudenmukaista osuutta maailmanlaajuisen kriisin ratkaisemisessa”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
WWF:n kannan mukaan EU:n tulisi tähdätä hiilineutraaliuteen eli niin sanottuun nettonollaan vuoteen 2040 mennessä.
”Koko maailman pitää saavuttaa nettonollataso vuoteen 2050 mennessä, jotta globaalin keskilämpötilan nousu voidaan rajoittaa puoleentoista asteeseen pitkällä aikavälillä”, Nordman jatkaa.
Nordmanin mukaan hiilineutraaliuden – eli tilan, jossa hiilensidonta ja päästöt ovat tasapainossa – saavuttaminen EU:ssa vuoteen 2040 mennessä on täysin realistinen tavoite. Vuonna 2023 unionin maiden päästöt olivat Euroopan energiavirasto EEA:n mukaan pienentyneet jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta, ja nykyinen 55 prosentin nettopäästövähennystavoite tultaneen saavuttamaan jo ennen vuotta 2030.
EU-komission matalaa kunnianhimon tasoa romuttaa entisestään ehdotus siitä, että osa ilmastotoimista voitaisiin ulkoistaa kehittyviin maihin EU:n ulkopuolelle. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että EU voisi rahoittaa muualla tehtäviä päästövähennys- tai hiilensidontahankkeita ja kirjata niiden ilmastohyödyt osaksi omia nettopäästövähennyksiään.
“Jos EU-maat rahoittavat kehittyvien maiden kaikkein halvimpia ilmastotoimia, se lisää entisestään kehittyvien maiden haasteita saavuttaa omia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteitaan”, sanoo Nordman.
”Meidän pitää hoitaa oma tonttimme kuntoon ja näyttää mallia siinä, miten yhteiskunta irtautuu fossiilisista polttoaineista, ja miten hiilinieluja vahvistetaan.”
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Tuuli- ja aurinkoenergia ovat merkittävässä roolissa päästövähennyksissä. Vuoden 2024 alkupuoliskolla niiden osuus sähköntuotannosta ylitti ensi kertaa fossiilisten polttoaineiden osuuden.
Vaikka EU-komission ehdotus päästökaupasta sen oman ilmastotavoitteen kohdalla on ongelmallinen, suhtautuu WWF varovaisen myönteisesti Pariisin sopimuksen kansainvälisiin hiilimarkkinoihin. Niiden säännöistä neuvoteltiin vuosia, ja viime vuonna päästiin jo kutakuinkin tyydyttävälle tasolle. Komission ilmastotavoite-ehdotuksessa keskeinen vika onkin se, että joustomekanismien käyttö yhdistettäisiin liian vaatimattomaan tavoitetasoon.
”Tilanne voisi olla toinen, jos tavoite saataisiin oikeudenmukaiselle 100 prosentin tasolle. Vaatimattomaan 90 prosentin nettovähennystavoitteeseen ei pidä hyväksyä EU:n ulkopuolella tehtäviä toimia”, Nordman toteaa.
Vastoin tieteen suosituksia
Vuoden 2040 ilmastotavoitteen valmistelusta kantautuneet ennakkotiedot tuntuvat osin toistavan viime vuosina valitettavan tutuksi tullutta, sekä ihmisten että luonnon kannalta vaarallista, tieteenvastaista kaavaa. Tuoreessa julkaisussaan Euroopan ilmastotieteellinen neuvonantajaelin (European Scientific Advisory Board on Climate Change, ESABCC) varoittaa, ettei unionin rajat ylittävää päästökauppaa tulisi käyttää vuoden 2040 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
”Poliittisten päättäjien vastuulla on huolehtia siitä, että meillä on tulevaisuudessakin edellytykset hyvinvointiin. Siihen vaaditaan riittäviä ilmastopolitiikan päätöksiä ja todellisia parannuksia, ei peruuttelua ja jarruttamista”, sanoo Nordman.
ESABCC:n mukaan EU:n mahdollinen päätös unionin rajat ylittävästä päästökaupasta voisi johtaa jopa tilanteeseen, jossa muut Pariisin sopimuksen osapuolet päätyisivät ylläpitämään tai jopa kasvattamaan omia päästöjään siinä toivossa, että ne voisivat tulevaisuudessa saada EU:lta rahoitusta päästövähennystoimiin.
”Viivyttely ja vastuun siirtäminen ei vain vaaranna tavoitteita, vaan tekee niistä myös vaikeampia ja kalliimpia saavuttaa.”
WWF julkaisi helmikuussa EU:n ilmastotavoitetta arvioivan raportin, jonka mukaan EU:n ilmastopolitiikassa on päästövähennysten kannalta merkittäviä puutteita. Näihin lukeutuvat mm. fossiilisten polttoaineiden tuet, raskaalle teollisuudelle jaettavat ilmaiset päästöoikeudet, kaupallisen ilmailun verovapaus, lihantuotannon huomattavat tuet EU:n maatalouspolitiikassa sekä biomassan polttoa lisäävät kannustimet. Lue koko raportti täältä.