Valuta-hankkeiden kohteet
WWF:n ja ympäristöministeriön VALUTA 2 ja VALUTA -hankkeiden tarkoituksena on vähentää maa- ja metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitutusta sisävesissä ja Itämeressä. Tällä sivulla esittelemme käynnissä olevan VALUTA 2 -hankkeen ja sitä edeltäneen, jo päättyneen VALUTA-hankkeen aikana rakennettuja kohteita.
Innanbäckin kosteikko
Innanbäckin kosteikko rakennettiin elokuussa 2024 Ingarskilanjoen valuma-alueelle. Noin 0,3 hehtaarin kokoinen kosteikko sijaitsee aivan valuma-alueen yläosissa, joten se toimii erityisesti vesivarastona ja virtaamien tasaajana. Valuma-alueella on hevoslaitumia, joiden ravinnevalumia kosteikko myös puhdistaa.
Rundmalmin sivu-uomakokonaisuus
Ingarskilanjoen sivu-uomaan toteutettiin sivu-uomakohtainen vesienhallintakokonaisuus talven ja kesän 2024 aikana. Sivu-uoman valuma-alue on noin 160 hehtaarin laajuinen, ja sen alueelle toteutettiin talvityönä kosteikko sekä laskeutusallas ja kesätyönä kaksitasouoma. Laskeutusallas sijaitsee valuma-alueen ylä-, kosteikko keski- ja kaksitasouoma alaosissa. Kokonaisuus toimii huomattavana vesivarastona alueella, puhdistaa vedestä ravinteita ja luo uusia elinympäristöjä. Toteutuksessa oli mukana kaksi maanomistajaa.
Rundmalmin kosteikon rakentamista talvella 2024.
Rundmalmin kosteikko valmiina.
Valuma-alueen alaosaan rakennettu kaksitasouoma.
Hommasin virtaamanhallintakokonaisuus
Ingarskilanjokeen laskee lyhyt sivu-uoma, joka on kärsinyt uomaeroosiosta. Virtaamien hidastamiseksi ja uomaeroosion vähentämiseksi uomaan toteutettiin kivettyjä eroosiosuojauksia ja kolme pohjakynnystä heinäkuussa 2024. Pohjakynnykset nostavat vesipintaa uomassa, mikä luo eroosioherkille reunoille vastapainetta ja kosteutta, jolloin eroosio vähenee. Alueella sijaitsee myös tierumpu, joka on liian korkealla veden pintaan nähden. Vaikka uoma on pieni, ja sinne ei välttämättä ole pyrkinytkään kovin paljon vesieliöstöä, rummun alapuolelle toteutettiin kivetty kynnys, jonka avulla vesi saatiin lähemmäs tierummun tasoa. Tällöin eliöstö pääsee kulkemaan uomaan, kun veden pudotus poistetaan.
Billskogbäckenin kaksitasouoma
Siuntionjoen valuma-alueella sijaitsee Billskogbäcken-niminen puro, jonka vesi laskee Vikträsk-järveen. Billskogbäckenin valuma-alue on maatalousvaltainen, ja se kuormittaa järveä ravinteilla kokoonsa nähden runsaasti. Osaltaan ravinteiden huuhtoutumista on lisännyt alueella yleiset tulvat.
Tulvien hillitsemiseksi ja peltojen viljeltävyyden ja vesien tilan parantamiseksi uoman varrelle rakennettiin yhteistyössä laajan maanomistajajoukon kanssa noin neljä kilometriä pitkä kaksitasouoma kesällä 2024. Kaksitasouoman tulvatasanteet tekevät tilaa tulvavesille, jolloin vesi ei nouse pellolle. Lisäksi tulvatasanteet luovat alueelle laajan niittyalueen, joka lisää maatalousmaiseman monimuotoisuutta.
Billskogbäckenin kaksitasouoma valmistumisen jälkeen kesällä 2024.
Billskogbäckenin kaksitasouoman rakentamista kesällä 2024.
Långbroån sivu-uomakokonaisuus
Inkoonjokeen laskee Långbroå-niminen sivu-uoma, jonka valuma-alueelle suunniteltiin kerralla useita vesienhallintatoimenpiteitä. Osa toimenpiteistä toteutettiin kesäkuussa 2023 ja loput syyskuussa puinnin jälkeen.
Noin 280 hehtaarin valuma-alueelle rakennettiin VALUTA 2 – ja Metsälähde-hankkeiden yhteistyönä 350 metriä pitkä kaksitasouoma, kahdeksan pohjakynnystä, eroosiosuojauksia ja kaksi kosteikkoallasta. Näistä kosteikkoaltaat toteutettiin Metsälähde-hankkeessa ja loputa VALUTA 2 -hankkeessa. Kaksitasouoma vähentää tulvia uoman alaosassa, pohjakynnykset hidastavat virtausta uoman keskiosissa ja kosteikkoaltaat pidättävät vettä uoman yläosassa.
Långbroån kaksitasouoma kesäkuussa 2023, kun kaivuutyöt oli saatu päätökseen.
Varsin kaksitasouoma
Inkoonjoen varrelle Varsiin rakennettiin syyskuussa 2023 1,5 kilometriä pitkä kaksitasouoma. Alue on alava entinen järvenpohja, joka tulvii herkästi. Laajan kaksitasouoman avulla tulvimista saadaan hillittyä, jolloin pelloilta veteen päätyvien ravinteiden määrä vähenee.
Inkoonjoen uoma ennen kaksitasouoman rakentamista syksyllä 2023.
Varsin kaksitasouoma juuri rakentamisen jälkeen syksyllä 2023.
Vikträskin kosteikko
Vikträsk-nimisen järven rantaan Siuntioon rakennettiin elokuussa 2023 kosteikko. Vikträsk sijaitsee Siuntionjoen valuma-alueen alaosassa, ja se on viimeinen järvi ennen kuin joki laskee Pikkalanlahteen. Kosteikko on kooltaan noin 0,7 hehtaaria. Kosteikkoon laskee sivu-uoma suoraan, johon kertyy vettä 57 hehtaarilta. Vesi viipyy kosteikolla lähes kymmenen tuntia runsaammillakin virtaamilla, minkä jälkeen vesi jatkaa matkaansa Vikträskiin.
Alue ennen kosteikon rakentamista kesällä 2023.
Kosteikko rakentamisen jälkeen kesällä 2023.
Norrbybäckenin kaksitasouoma
Siuntioon, Norrbybäckenin varrelle Siuntionjoen valuma-alueella, rakennettiin kesällä 2023 noin 600 metriä pitkä kaksitasouoma. Kaksitasouoman avulla saadaan lisättyä uoman tulvatilavuutta. Lisäksi tulvatasanne luo uuden tyyppisen kostean elinympäristön alueelle, jotka hyötyvät esimerkiksi erilaiset kasvi- ja hyönteislajit. Kaksitasouoma täydentää VALUTA-hankkeessa saman uoman varrelle rakennettuja Grotbackan ja Ollaksen vesienhallintatoimenpiteitä.
Norrbybäckenin kaksitasouoma rakennusvaiheessa.
Södra Skallasin kosteikko
Inkoonjoen valuma-alueelle valmistui pieni kosteikko heinäkuussa 2022. Kosteikko sijaitsee yhden Inkoonjoen sivu-uoman yläosissa, ja sille valuu vettä vain noin kymmenen hehtaarin alueelta. Kosteikko on kooltaan 0,11 hehtaaria eli noin 1,1 prosenttia valuma-alueesta. Valuma-alueesta noin puolet on peltoja, joten kosteikko tulee poistamaan pelloilta tulevia ravinteita ja kiintoainetta vedestä. Sen lisäksi kosteikolla on tärkeä rooli veden pidätyspaikkana. Valuma-alueiden yläosiin on tärkeää saada vettä pidättäviä rakenteita, jotta ne vähentävät alapuolisten alueiden tulvimista runsasvetisinä aikoina. Vesiensuojelun hyötyjen ohella kosteikko luo uuden elinympäristön kosteikkolajeille, kuten erilaisille saroille ja sorsalinnuille.
Södra Skallasin kosteikko rakennusvaiheessa.
Peltoalue ennen kosteikon rakentamista kesällä 2022.
Kosteikko rakentamisen jälkeen syksyllä 2022.
Björkkullan kaksitasouoma
Inkooseen, Ingarskilanjoen valuma-alueelle, rakennettiin kesäkuussa 2022 kaksitasouoma, joka on noin 100 metriä pitkä. Lisäämällä peltojen uomien tulvatilavuutta, voidaan vähentää peltojen tulvimista. Se taas vähentää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta ja parantaa alueen viljeltävyyttä. Tulvatilavuuden lisääminen on järkevää myös tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän rankkasateita.
Björkkullan uoma ennen rakennustöitä.
Björkkullan kaksitasouoma rakentamisen jälkeen kesäkuussa 2022.
Tulvatasanne kukassa loppukesällä 2023.
Risupakkajoen kosteikko
Alkuvuonna 2022 rakennettu Risupakkajoen kosteikko sijaitsee Siuntion Karhujärveen laskevan joen varrella. Kosteikko toteutettiin WWF:n VALUTA-hankkeen ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n yhteistyönä. Kosteikko on kooltaan kolme hehtaaria, ja se kattaa valuma-alueestaan 0,05 prosenttia. Valuma-alue on suuri kosteikkoon nähden, joten kosteikolle ohjataan runsailla virtaamilla vain osa vedestä, jotta vesi ei kulje liian nopeasti kosteikon läpi. Riittävä veden viipymä on välttämätöntä, jotta esim. kiintoaine ja siihen sitoutunut fosfori ehtii laskeutumaan kosteikon syvänteisiin.
Brobackaängenin kaksitasouoma
Kuten VALUTA-hankkeessa rakennettu Karhujärven kosteikko, myös Brobackaängenin kaksitasouoma sijoittuu Siuntion Karhujärven tuntumaan. Lähtötilanne oli se, että Karhujärveen laskeva pelto-oja tulvi säännöllisesti sitä ympäröiville pelloille. Alkuvuodesta 2022 ojaan rakennettiin n. 550 metriä pitkä kaksitasouoma. Se lisää ojan tulvatilavuutta tulvatasanteen avulla, joten tulevaisuudessa tulvat pelloilla vähenevät. Se on viljelyn kannalta hyvä asia, mutta hyötyjä on myös vesistöille. Tulvavedet vievät pelloilta mukanaan ravinteita ja kiintoainetta, jolloin tulvia vähentämällä vesistökuormituskin vähenee.
Brobackaängenin kaksitasouoma kesällä 2023.
Västankvarnin virtaamanhallintakokonaisuus
Inkoon Västankvarniin toteutettiin virtaamanhallintakokonaisuus syksyllä 2021. Kohteessa ongelmana ovat pellot, jotka kärsivät tulvista erityisesti rankkasateiden ja sulamisvesien aikaan. Tulvaongelmaa pahentavat peltoalueiden keskelle sijoittuva kolmen jokiuoman risteyskohta, sekä yläpuolisen valuma-alueen suuri, 19 neliökilometrin, koko.
Alueen vesienhallintaa parannettiin noin 550 metrin pituisella kaksitasouomalla, kahdella pohjakynnyksellä ja vaihtamalla liian pieni tierumpu suurempaan. Kaksitasouoma lisää uoman tilavuutta, auttaen tulvien hallinnassa. Kaksitasouoman tulvatasanne myös pidättää kiintoainetta ja ravinteita. Alivesiuoma puolestaan vähentää uomaeroosiota, sillä uoma pysyy nyt läpi vuoden kosteana. Pohjakynnykset sekä vähentävät uomaeroosiota hidastamalla ja tasaamalla virtaamia, että pidättävät kiintoainetta ja ravinteita. Tierummun vaihto vähentää tulvimista, sillä liian pieni tierumpu patosi vettä ja nosti veden yläpuolisille pelloille.
Lisäksi alueen halki kulkevan pääuoman kiinteästä padosta tehtiin säädettävä. Kiinteä pato oli liian korkealla, ja se padotti vettä kovilla virtaamilla pahentaen alueen tulvia. Uuden säädettävän padon avulla vettä on mahdollista varastoida kuivempina aikoina, mutta se myös mahdollistaa peltojen tehokkaamman kuivatuksen, kun vettä on paljon. Säätöpato edistää alueen kuivatusta, vähentää uomaeroosioriskiä ja lisää uoman vakautta.
Västankvarnin pellot kärsivät keväisin tulvista. Kuvassa Inkoonjoen pääuoma ja sitä ympäröivät pellot Västankvarnin opetus- ja tutkimustilan pohjoispuolella keväällä 2019.
Juuri valmistunut kaksitasouoman tulvatasanne Västankvarnissa syksyllä 2021.
Västankvarniin rakennettu virtaamaa hidastava pohjakynnys.
Kaksitasouoma alkukesällä 2022.
Mossanin kosteikko ja uoman luonnonmukaistaminen
Viljelyyn huonosti soveltuvalle yksityisomisteiselle peltomaalle Inkoon Västerskogeniin rakennettiin syksyllä 2021 kosteikko. Patoamalla rakennettu kosteikko sijoittuu Inkoonjoen läntisimmän sivu-uoman yhteyteen ja sen valuma-alue on 63,5 hehtaaria. Kosteikko pidättää ja puhdistaa metsävaltaisen sivu-uoman vesiä, ja sen koko on 2,62 hehtaaria. Kosteikon vesipinta-ala on puolestaan 1,77 hehtaaria, mikä on valuma-alueeseen suhteutettuna 2,79 %.
Kosteikon pohjoispuolella virtaavaa suurempaa jokiuomaa luonnonmukaistetaan syksyn 2021 aikana mutkistamalla uomaa ja rakentamalla sen varrelle kaksi laskeutusallasta. Uoman vedet tulevat peltovaltaiselta alueelta, ja luonnonmukaistamisen avulla saadaan pidätettyä uoman kiintoainesta ja ravinteita. Uoman ylävirran puolella sijaitsee myös Vesiensuojelu 4K -hankkeessa toteutettu Söderlandintien kosteikko, ja uoman luonnonmukaistaminen on erinomainen lisä uoman vesiensuojelulle.
Mossan ennen kosteikon rakentamista.
Mossanin kosteikko valmiina.
Luonnonmukaistettu uoma mutkittelee Mossanin kosteikon vierellä.
Karhujärven kosteikko
Siuntiossa sijaitsevan Karhujärven valuma-alue on laaja (142 km2), ja valuma-alueen savimailta virtaava vesi tuo mukanaan runsaasti ravinteita järveen. Kuormituksen vuoksi järvi on välttävässä ekologisessa tilassa, ja sen tila heijastuu myös Siuntionjokeen.
Karhujärven tilan parantamiseksi sen rannalle rakennettiin kesällä 2021 kosteikko ja kosteikon tulouomaan kaksi pohjakynnystä. Kosteikko sijaitsee pienessä peltovaltaisessa suoraan järveen laskevassa sivu-uomassa, jonka valuma-alue on 38 hehtaaria. Kosteikon koko on 0,49 hehtaaria ja kosteikon vesipinta on 0,31 hehtaaria, mikä on valuma-alueeseen suhteutettuna 0,8 prosenttia. Kosteikko puhdistaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Pohjakynnykset auttavat uomaeroosiosta kärsivää tulouomaa hidastamalla ja tasaamalla virtaamaa.
Karhujärven ranta ennen kosteikon rakentamista.
Karhujärven kosteikko kesällä 2022.
Norrbybäckenin virtaamanhallintakokonaisuus
Siuntionjoen Kirkkojoen sivuhaarassa sijaitsevaan Norrbybäcken-joen uomaan rakennettiin kesällä 2021 kahdesta erillisestä kohteesta muodostuva virtaamanhallintakokonaisuus. Kokonaisuudella pyritään vähentämään uomaeroosiota ja tulvimista, jotka ovat uoman keskeisiä vesienhallinnallisia haasteita. Valuma-alueella on myös runsaasti maataloutta, mikä kuormittaa vesistöä.
Ensimmäinen kohteista, Grotbacka, sijaitsee Norrbybäckeniin laskevassa pienemmässä uomassa, jonka yläpuolinen valuma-alue on pinta-alaltaan noin 114 hehtaaria. Grotbackaan rakennettiin kaksitasouoma kahdella laskeutussyvänteellä ja kahdella pohjapadolla.
Alueella sijaitsevan pienen puustoisen saarekkeen pohjoispuolelle ja ylävirran puoleiseen uomaan rakennettiin kaksitasouoma tulvatasanteineen. Saarekkeen ylävirran ja alavirran puoleisille uomaosuuksille rakennettiin luonnonmukaiset kiviverhoillut pohjapadot.
Pohjakynnysten eteen rakennettiin laskeutussyvänteet, jotta kiintoaine laskeutuu, kun vesi hidastaa kulkuaan pohjakynnyksen kohdalla. Grotbackan kaksitasouoma hidastaa virtaamia, pidättää ravinteita ja ehkäisee alueen tulvimista.
Grotbackan kohde ennen rakentamista.
Grotbackan kohde rakentamisen jälkeen, kesällä 2022.
Grotbackaan rakennettu laskeutusallas ja pohjakynnys.
Toinen Norrbybäckenin kohteista, Ollas, sijaitsee joen pääuoman varrella, ja sen valuma-alue on noin 329 hehtaarin kokoinen. Ollakseen rakennettiin pieni kosteikko, jonka vesipinta-ala on 0,03 hehtaaria. Osa pääuoman vesistä ohjautuu kosteikkoon kiviverhoiltua pohjakynnystä pitkin, ja vesi poistuu kosteikolta toisen pohjakynnyksen yli.
Vaihtelevan syvyiset alueet tekevät Ollaksen kosteikosta monipuolisen ympäristön. Kosteikkoon rakennettiin syviä alueita kiintoaineen laskeuttamiseksi ja matalampia alueita kasvillisuudelle. Pääuomaan tehtiin myös eroosiosuojaus, jotta kosteikolta poistuva vesi ei syö Norrbybäckenin uomaa.
Sekä Grotbackan että Ollaksen kohteisiin sijoitettiin lisäksi kaadetuista puista tehtyjä puunippuja, joiden pinnalla viihtyvät bakteerit hyödyntävät ravintonaan vedessä olevia ravinteita. Vedessä olevat puuniput puhdistavat siis vettä ravinteista.
Ollaksen kosteikko kesällä 2022.