Valuta-hankkeen kohteet

WWF:n ja ympäristöministeriön VALUTA-hankkeen tarkoituksena on vähentää maa- ja metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitutusta sisävesissä ja Itämeressä. Tällä sivulla esittelemme hankkeen aikana rakennettuja kohteita.

Norrbybäckenin virtaamanhallintakokonaisuus

Siuntionjoen Kirkkojoen sivuhaarassa sijaitsevaan Norrbybäcken-joen uomaan rakennettiin kesällä 2021 kahdesta erillisestä kohteesta muodostuva virtaamanhallintakokonaisuus. Kokonaisuudella pyritään vähentämään uomaeroosiota ja tulvimista, jotka ovat uoman keskeisiä vesienhallinnallisia haasteita. Valuma-alueella on myös runsaasti maataloutta, mikä kuormittaa vesistöä.

Ensimmäinen kohteista, Grotbacka, sijaitsee Norrbybäckeniin laskevassa pienemmässä uomassa, jonka yläpuolinen valuma-alue on pinta-alaltaan noin 114 hehtaaria. Grotbackaan rakennettiin kaksitasouoma kahdella laskeutussyvänteellä ja kahdella pohjapadolla.

Alueella sijaitsevan pienen puustoisen saarekkeen pohjoispuolelle ja ylävirran puoleiseen uomaan rakennettiin kaksitasouoma tulvatasanteineen. Saarekkeen ylävirran ja alavirran puoleisille uomaosuuksille rakennettiin luonnonmukaiset kiviverhoillut pohjapadot.

Pohjakynnysten eteen rakennettiin laskeutussyvänteet, jotta kiintoaine laskeutuu, kun vesi hidastaa kulkuaan pohjakynnyksen kohdalla. Grotbackan kaksitasouoma hidastaa virtaamia, pidättää ravinteita ja ehkäisee alueen tulvimista.

Toinen Norrbybäckenin kohteista, Ollas, sijaitsee joen pääuoman varrella, ja sen valuma-alue on noin 329 hehtaarin kokoinen. Ollakseen rakennettiin pieni kosteikko, jonka vesipinta-ala on 0,03 hehtaaria. Osa pääuoman vesistä ohjautuu kosteikkoon kiviverhoiltua pohjakynnystä pitkin, ja vesi poistuu kosteikolta toisen pohjakynnyksen yli.

Vaihtelevan syvyiset alueet tekevät Ollaksen kosteikosta monipuolisen ympäristön. Kosteikkoon rakennettiin syviä alueita kiintoaineen laskeuttamiseksi ja matalampia alueita kasvillisuudelle. Pääuomaan tehtiin myös eroosiosuojaus, jotta kosteikolta poistuva vesi ei syö Norrbybäckenin uomaa.

Sekä Grotbackan että Ollaksen kohteisiin sijoitettiin lisäksi kaadetuista puista tehtyjä puunippuja, joiden pinnalla viihtyvät bakteerit hyödyntävät ravintonaan vedessä olevia ravinteita. Vedessä olevat puuniput puhdistavat siis vettä ravinteista.

Ollaksen kosteikko ilmasta kuvattuna: vieressä metsää ja peltomaisemaa.

Ollaksen kosteikko rakentamisen jälkeen.

Karhujärven kosteikko

Siuntiossa sijaitsevan Karhujärven valuma-alue on laaja (142 km2), ja valuma-alueen savimailta virtaava vesi tuo mukanaan runsaasti ravinteita järveen. Kuormituksen vuoksi järvi on välttävässä ekologisessa tilassa, ja sen tila heijastuu myös Siuntionjokeen.

Karhujärven tilan parantamiseksi sen rannalle rakennettiin kesällä 2021 kosteikko ja kosteikon tulouomaan kaksi pohjakynnystä. Kosteikko sijaitsee pienessä peltovaltaisessa suoraan järveen laskevassa sivu-uomassa, jonka valuma-alue on 38 hehtaaria. Kosteikon koko on 0,49 hehtaaria ja kosteikon vesipinta on 0,31 hehtaaria, mikä on valuma-alueeseen suhteutettuna 0,8 prosenttia. Kosteikko puhdistaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta ja tukee luonnon monimuotoisuutta. Pohjakynnykset auttavat uomaeroosiosta kärsivää tulouomaa hidastamalla ja tasaamalla virtaamaa.

Mossanin kosteikko ja uoman luonnonmukaistaminen

Viljelyyn huonosti soveltuvalle yksityisomisteiselle peltomaalle Inkoon Västerskogeniin rakennettiin syksyllä 2021 kosteikko. Patoamalla rakennettu kosteikko sijoittuu Inkoonjoen läntisimmän sivu-uoman yhteyteen ja sen valuma-alue on 63,5 hehtaaria. Kosteikko pidättää ja puhdistaa metsävaltaisen sivu-uoman vesiä, ja sen koko on 2,62 hehtaaria. Kosteikon vesipinta-ala on puolestaan 1,77 hehtaaria, mikä on valuma-alueeseen suhteutettuna 2,79 %.

Kosteikon pohjoispuolella virtaavaa suurempaa jokiuomaa luonnonmukaistetaan syksyn 2021 aikana mutkistamalla uomaa ja rakentamalla sen varrelle kaksi laskeutusallasta. Uoman vedet tulevat peltovaltaiselta alueelta, ja luonnonmukaistamisen avulla saadaan pidätettyä uoman kiintoainesta ja ravinteita. Uoman ylävirran puolella sijaitsee myös Vesiensuojelu 4K -hankkeessa toteutettu Söderlandintien kosteikko, ja uoman luonnonmukaistaminen on erinomainen lisä uoman vesiensuojelulle.

Västankvarnin virtaamanhallintakokonaisuus

Inkoon Västankvarniin toteutettiin virtaamanhallintakokonaisuus syksyllä 2021. Kohteessa ongelmana ovat pellot, jotka kärsivät tulvista erityisesti rankkasateiden ja sulamisvesien aikaan. Tulvaongelmaa pahentavat peltoalueiden keskelle sijoittuva kolmen jokiuoman risteyskohta, sekä yläpuolisen valuma-alueen suuri, 19 neliökilometrin, koko.

Alueen vesienhallintaa parannettiin noin 550 metrin pituisella kaksitasouomalla, kahdella pohjakynnyksellä ja vaihtamalla liian pieni tierumpu suurempaan. Kaksitasouoma lisää uoman tilavuutta, auttaen tulvien hallinnassa. Kaksitasouoman tulvatasanne myös pidättää kiintoainetta ja ravinteita. Alivesiuoma puolestaan vähentää uomaeroosiota, sillä uoma pysyy nyt läpi vuoden kosteana. Pohjakynnykset sekä vähentävät uomaeroosiota hidastamalla ja tasaamalla virtaamia, että pidättävät kiintoainetta ja ravinteita. Tierummun vaihto vähentää tulvimista, sillä liian pieni tierumpu patosi vettä ja nosti veden yläpuolisille pelloille.

Lisäksi alueen halki kulkevan pääuoman kiinteästä padosta tehtiin säädettävä. Kiinteä pato oli liian korkealla, ja se padotti vettä kovilla virtaamilla pahentaen alueen tulvia. Uuden säädettävän padon avulla vettä on mahdollista varastoida kuivempina aikoina, mutta se myös mahdollistaa peltojen tehokkaamman kuivatuksen, kun vettä on paljon. Säätöpato edistää alueen kuivatusta, vähentää uomaeroosioriskiä ja lisää uoman vakautta.