Kadonnut: metsä

Nepalilaisella aavikolla harppoo tuttu mies, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. On vuosi 2004. Näky on lohduton: vain ruoholäikät ovat muistoina tiikereiden vanhoista kotimetsistä. Ihmisten ja karjan suuri määrä on tehnyt tehtävänsä.

Sama paikka, sama mies, neljä vuotta myöhemmin. Nyt Jaria ympäröi virkeä miehenmittainen metsänalku. Kyläyhteisö on WWF:n kanssa selättänyt metsäkadon. Karjan pääsyä alueelle on rajoitettu, ja puuntaimia on istutettu ahkerasti.

– Kehitys Nepalissa on hyvä osoitus siitä, kuinka nopeasti tuloksia voidaan saavuttaa, vaikka metsäkato on vakava ongelma, Luukkonen sanoo.

Nepalilaisen metsän heikko jama ei ole yksittäistapaus. Euroopan metsiä tuhottiin laajamittaisesti jo keskiajalla, ja nyt sama meno jatkuu tropiikissa. Metsäkatoa on kahta tyyppiä: metsä joko hävitetään kokonaan tai se heikkenee. Heikentyneen metsän hiilivarat ovat köyhtyneet. Se, että metsä varastoi hiiltä, on puolestaan kohtalonkysymys, sillä ilmaan vapautuessaan hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta.

– Metsät ovat heikentyneet Suomessakin. Kun suometsät ojitetaan, turvekerroksista vapautuu hiiltä, vaikka puusto voikin lisääntyä. Sama ilmiö, joskin voimakkaampana, näkyy vaikkapa Indonesiassa, kun sademetsä kaadetaan ja tilalle istutetaan puuplantaasi. Plantaasi varastoi jopa 70 prosenttia vähemmän hiiltä kuin suoperäinen sademetsä, kansainvälisen WWF:n sellu- ja paperiohjelman päällikkö Harri Karjalainen kertoo.

Pihvinhimosta heikkoon hallintoon

Metsäkadon syntipukkien lista on pelottavan pitkä. Metsiä pistetään maan tasalle, koska pihvikarja tarvitsee laidunmaata ja soija-, puu-, palmuöljy- tai kahviviljelmät kasvupaikan. Kaupungit ja tieverkostot paisuvat. Metsä voi haihtua metsäpalossa savuna ilmaan. Sellu- ja paperiteollisuus verottaa metsiä etenkin Aasiassa.

Metsäkatoa vauhdittavat myös heikko hallinto, puutteellinen lainsäädäntö sekä epäselvät ja epäreilut maanomistussuhteet. Kun viranomaisilla ei ole keinoja valvoa metsiä eikä paikallisilla asukkailla mielenkiintoa suojella niitä, laittomat hakkuut rehottavat. Ongelmavyyhti on sotkuinen, ja vaatii välillä salapoliisin taitoja saada laittomuuden johtolangasta kiinni.

– Sumatralta kaupitellaan Kiinan markkinoille paljon paperin raaka-ainetta akaasiaplantaasien tuotteena. WWF tutki Saksassa laboratorioanalyysein Kiinassa valmistettujen lastenkirjojen kuituja. Paljastui, ettei kaikki raaka-aine suinkaan ollut peräisin akaasiaplantaaseilta, kuten kustantamoille oli vakuutettu, vaan luonnontilaisesta sademetsästä. Lastenkirja, joka kertoi sademetsien suojelusta, saattoi irvokkaasti olla tehty orangin kotipuusta, Karjalainen kertoo.

Viisi vaivaa

1. Sukunsa viimeiset metsien asukkaat

Metsät vaalivat luonnon hienosti rakentunutta monimuotoisuutta. Tunnetuista eläinlajeista 70 % elää trooppisissa metsissä, joita metsäkato koettelee kovimmin. Tuhansia lajeja uhkaa sukupuutto metsäkadon vuoksi.

2. Metsäkadon ja ilmastonmuutoksen noidankehä

Metsäkato aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä seuraavaksi eniten fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen, kun metsiin varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Metsäkato ja ilmastonmuutos vahvistavat toinen toisiaan. Ilmaston lämpeneminen voi tulevaisuudessa olla merkittävin syy sademetsien hupenemiseen: kahden asteen nousu maapallon lämpötilassa voi aiheuttaa Amazonin sademetsän pienenemisen 20–40 prosentilla.

3. Äärimmäistä kuivuutta

Metsäkato rikkoo veden kiertokulun taidokkaat mekanismit. Kun puut eivät enää haihduta lehdillään vettä, paikallinen ilmasto muuttuu kuivemmaksi. Kuivuudesta kärsivät niin ihmiset kuin luonto.

4. Tulvia ja eroosiota

Metsä juurruttaa maaperän paikoilleen. Metsäkadossa eroosio iskee nopeasti: maa jää paljaaksi ja alttiiksi tuiverrukselle ja tulville. Esimerkiksi Kiinassa metsäkato on johtanut valtaviin tulviin.

5. Ihmisten hyvinvointi uhattuna

Metsistä saa suoraan elantonsa miljardi köyhissä oloissa elävää ihmistä. Välillisesti olemme kaikki riippuvaisia metsistä. Metsät antavat puuta, hedelmiä, pähkinöitä, marjoja, sieniä ja lääkekasveja. Ne ovat vedenlähteitä ja tuottavat energiaa. Metsien ja ihmisten terveydellä on suora yhteys. Metsäkato romahduttaa ihmisten elämän laadun ja voi aiheuttaa väkivaltaisia yhteenottoja.

Kuusi lääkettä

1. Uuden sukupolven plantaaseja

Puuplantaasit ovat luonnoltaan tylsiä kuin perunapelto. Ne voivat kuitenkin auttaa suojelemaan luonnonmetsiä: esimerkillisten plantaasien keskellä on rippeitä alkuperäistä sademetsää. Tässä mosaiikissa lajit pääsevät siirtymään sademetsäläikästä toiseen plantaasien kautta. WWF:n ja sen yhteistyökumppaneiden New Generation Plantations -aloite luo uusia käytäntöjä metsäyhtiöiden plantaaseille.

2. Reilu hintalappu kehitysmaiden metsille

Ilmastopolitiikan lääke metsäkatoa vastaan on REDD+-järjestelmä (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation). Siinä kehitysmaat saavat maksun siitä, että ne sitoutuvat vaalimaan metsiään eivätkä kaada niitä. WWF Suomi testaa parhaillaan Nepalissa, Tansaniassa ja Borneolla REDD+-järjestelmän toimivuutta ruohonjuuritasolla.

3. Ennallistamisen avulla uuteen kukoistukseen

Metsä voi olla rapakunnossa siinä kuin ihminenkin. Tarvitaan valmentaja kääntämään metsän kuntokäyrä nousujohteiseksi. Kun metsiä ennallistetaan, niihin muun muassa istutetaan puuntaimia ja lahopuun määrää lisätään. WWF Suomi pistää esimerkiksi Tansanian sademetsiä kuntoon.

4. Samaan aikaan toisaalla

Kaikkea metsäkatoa ei pystytä estämään, kun esimerkiksi kehitysmaiden kaupungit laajenevat. WWF tekee töitä sen puolesta, että kun jossain kaadetaan metsää, toisaalla samaan aikaan istutetaan vastaava määrä metsää. Näin saadaan nettometsäkato selätettyä.

5. Merkkien markkinat

Yritykset ja kuluttajat päättävät, millaisia tuotteita planeetallamme tuotetaan ja ostetaan. WWF on mukana luomassa sertifikaatteja, jotka tarttuvat metsäkadon haasteeseen. Vastuullisuutta hehkuvia kirjainyhdistelmiä riittää: puutuotteilla on FSC-merkki (Forest Stewardshop Council), palmuöljyllä RSPO (Roundtable on Sustainable Palmoil) ja soijalla RTRS (Roundtable on Responsible Soy). Kehitteillä on myös sertifikaatti vastuullisesti tuotetulle pihvilihalle. Pian suomalaistakin puuta saa FSC-merkillä varustettuna.

6. Uusia urapolkuja metsissä

Metsät eivät ole vain suojelukohde vaan elinkeino. On kehitettävä vastuullisia tulonlähteitä, jotta metsästä saadaan rahaa ja ruokaa ilman, että ne pitää tuhota. Uudet elinkeinot vähentävät myös laittomien hakkuiden vetovoimaa. Esimerkiksi ekomatkailussa hyvinvoiva metsä takaa yrittäjän tulot ja matkailijan tyytyväisyyden.

Metsäkadon karut luvut

• Joka vuosi tuhoutuu 12–15 miljoonaa hehtaaria metsää. Tämä tarkoittaa 36 jalkapallokentän kokoisen metsäalueen tuhoutumista joka minuutti.
• Metsäkato aiheuttaa jopa 15 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
• Metsäkadosta 87 % tapahtuu kymmenessä trooppisessa valtiossa. Näistä tärkeimmät ovat Indonesia, Brasilia ja Malesia. Niissä metsäkato on ylivoimaisesti merkittävin kasvihuonekaasujen päästölähde.
• Indonesian metsistä yli 40 % on tuhoutunut 50 viime vuoden aikana. Metsäkato aiheuttaa Indonesian ilmastopäästöistä 20 % ja tuottaa vain 5 % maan bruttokansantuotteesta.
• Luonnontilaista, vanhaa metsää on Suomessa jäljellä alle 5 % metsämaan pinta-alasta. Suomen uhanalaisista lajeista 36 % elää metsissä.

Metsäkadon käänteet

WWF kertoo Villi planeetta -blogissaan maapallon menosta. Pysy ajan tasalla metsäkadosta osoitteessa www.wwf.fi/villiplaneetta (hae kirjoituksia sanalla ”metsäkato”).

Mitä sinä voit tehdä metsäkadon taltuttamiseksi?

Pistä metsäkato osaltasi kuriin kotikonstein. Käytä paperia säästeliäästi, suosi suomalaista lihaa ja kasvisruokaa eteläamerikkalaisen naudanlihan sijaan ja valitse FSC-merkittyjä puu- ja paperituotteita. Pienetkin teot ovat askel parempaan.

Suurempiin kuvioihin pääset mukaan vaikuttamaan liittymällä WWF:n sademetsäkummiksi, sademetsien sankariksi. Tuellasi WWF Suomi suojelee sademetsiä Borneolla ja Tansaniassa. WWF Suomen Perintömetsä-ohjelma puolestaan mahdollistaa metsiensuojelun kotimaassa kenelle tahansa metsänomistajalle.

Liity kummiksi: www.wwf.fi/liity

Perusta Perintömetsä: www.wwf.fi/perintometsat

Teksti: Laura Tahkokallio