Aurinkoisempaa tietä eteenpäin
Sitä ei uskonut kukaan. Vähiten norsunluukauppojen ja kaiverrustehtaiden johtajat, jotka olivat vuosikymmenten ajan hamstranneet syöksyhampaita varastoihinsa työstämistä ja myyntiä varten. Mutta totta se oli. Oli vuosi 2015, ja Kiinan presidentti Xi Jinping oli juuri ilmoittanut Kiinan norsunluukaupan loppuvan kokonaan.
Syöksyhammasvarastojen arvo romahti ilmoituksen hetkellä. Siihen asti kilosta syöksyhampaita oli maksettu yli 2 000 euroa, mutta nyt luun arvo laski vain 15 prosenttiin alkuperäisestä. Kiinalaisilla kauppiailla oli reilut kaksi vuotta aikaa myydä pois valtavat syöksyhammasvarastonsa, ennen kuin ne muuttuisivat laittomiksi.
”Olin toivonut tätä tapahtuvaksi, mutta en olisi itsekään 10 vuotta sitten uskonut, että kaupasta tulee Kiinassa laitonta”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Pirinen on seurannut norsunluukaupasta käytävää keskustelua vuosia. Hän on myös nähnyt, kuinka norsunluun kysyntä on romahduttanut afrikannorsujen kannan esimerkiksi keskisessä Afrikassa ja osassa Itä-Afrikkaa.
”Arviolta 55 norsua salametsästetään syöksyhampaiden takia joka päivä. Tahti on ollut ihan järkyttävä ja se on johtanut siihen, että alle 40 vuodessa norsujen määrä on vähentynyt Afrikan mantereella lähes miljoonalla”, Pirinen kertoo.
Perinne johti uhanalaisuuteen
Kiinan päätös kieltää norsunluukauppa ei ollut helppo, sillä norsunluun kaiverrus on ollut kiinalaisten ikivanha arvostettu perinne. Päätökseen vaikuttivat sekä kansainvälinen että Kiinan sisäinen painostus. Norsunluukaupan kieltoa ovat monien järjestöjen lisäksi vaatineet muun muassa useat kiinalaiset julkisuuden henkilöt, artistit ja urheilijat. Vuosien painostus tuotti vihdoin tulosta, mutta perinne oli ehtinyt jo johtaa savanninorsujen uhanalaistumiseen.
Vuoden 2018 ensimmäinen päivä näytti afrikkalaisella savannilla varmasti ihan samalta kuin mikä tahansa muu päivä, mutta päivän symbolinen merkitys norsuille oli valtava. Maailman suurimmat norsunluumarkkinat oli nyt suljettu.
”Voi mennä muutamiakin vuosia, että näemme kiellon konkreettiset vaikutukset salametsästykseen ja norsupopulaatioille”, Pirinen sanoo.
Asenteiden muuttaminen on valtava urakka
Kiinan lakimuutosta pidetään käänteentekevänä maailman villeille norsuille: jos kysyntä loppuu, ei salametsästyksessäkään ole enää järkeä. Tärkein kysymys koskeekin nyt laittoman norsunluukaupan suitsimista. Miten voidaan varmistaa, ettei kauppa siirry verkkoon? Miten pidetään huolta siitä, että myös ne maat, joissa kauppa on edelleen sallittua, saadaan mukaan kieltoon? Miten 1,4 miljardille kiinalaiselle kerrotaan, että norsunluukauppa on kulttuuriperinteen sijaan nyt laitonta?
”Olen iloinen Kiinan päätöksestä, mutta emme ole vielä selvillä vesillä. Norsuja salametsästetään edelleen. Edessä on valtava urakka, jossa tärkeintä on nyt lain valvonnan lisäksi asenteiden muuttaminen koko Aasiassa. Norsujen tulevaisuus riippuu siitä”, Pirinen sanoo.
WWF Suomi varmistaa Kiinan norsunluukauppakiellon toimeenpanoa
WWF Suomi on mukana varmistamassa tammikuun alussa Kiinassa voimaantulleen norsunluukaupan kiellon toimeenpanoa. Tuemme norsunluukauppakiellon valvomista taloudellisesti yhdessä monien muiden WWF-toimistojen kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että Kiinan norsunluukaupat ja -tehtaat todella suljetaan lain mukaisesti.
”Halusimme lähteä mukaan tukemaan konkreettista työtä Kiinassa, sillä tämä on historiallisesti yksi tärkeimpiä päätöksiä norsujen suojeluun liittyen”, sanoo suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Lain toimeenpanon valvomisen lisäksi WWF:n tehtävänä on vähentää norsunluun kysyntää Kiinassa sekä osallistua norsunluukauppakiellosta viestintään Kiinan sisällä. Viime vuoden lopulla tehdyssä tutkimuksessa haastatelluista kiinalaisista alle puolet oli kuullut, että norsunluukaupasta tulee vuoden alussa laitonta.
Teksti: Katja Rönkkö
Kuva: Naturepl.com / Anup Shah / WWF-Canon