Satoja uusia lajeja löydettiin Kaakkois-Aasiasta ja Keski-Afrikasta: “Monet lajeista jo löytyessään vaarassa kuolla sukupuuttoon”
WWF:n uudet raportit kokoavat yhteen uusia lajilöytöjä. Vuonna 2023 Kaakkois-Aasian Mekongin alueelta tunnistettiin omaksi lajikseen 234 uutta lajia, kun taas Kongon altaan alueelta löytyi 742 uutta lajia viime vuosikymmenen aikana. Löydöt kertovat niin alueiden runsaasta monimuotoisuudesta kuin haavoittuvaisuudesta.
Lisko, jonka nimi on kuin Game of Thronesista, pehmeäkarvainen siilin sukulainen sekä uusi palmusuku ovat vain muutamia esimerkkejä 234 lajista, jotka tutkijat ovat tunnistaneet omaksi lajikseen Mekongin alueelta vuonna 2023. Kongon altaan alueelta on WWF:n tuoreen raportin mukaan löytynyt yhteensä 742 uutta lajia vuosien 2013–2023 aikana. Joukossa on muun muassa uusi kahvilaji, apinalaji ja lukuisia eri kalalajeja.
“Nämä uutiset kuulostavat lottovoitolta, mutta voitonjuhlia ei kannata vielä aloittaa. Monet näistä lajeista ovat jo löytyessään vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmisen toiminnan vuoksi”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
Kongon lajilöytöjä koostanut raportti tuo esiin yhden maailman tärkeimmän ekosysteemin huomattavaa biologista monimuotoisuutta ja kiirettä turvata alueen luonto. Keski-Afrikassa sijaitsevaa Kongon allasta onkin kutsuttu ”Afrikan keuhkoiksi”, sillä se on maailman suurimpia hiilinieluja ja suosademetsiä.
”Kongon allas ei ole vain monimuotoinen paratiisi. Yli 75 miljoonaa ihmistä on riippuvaisia alueelta saatavasta ruuasta ja suojasta sekä sen edustamasta kulttuuri-identiteetistä”, sanoo WWF:n Kongon altaan aluejohtaja Martin Kabaluapa.
Mekongin alueen löydökset on koottu omaan raporttiinsa, joka ilmestyy säännöllisesti. Mekongilla tarkoitetaan Himalajan vuoristosta alkavan Mekong-joen ympäristöä, joka ulottuu Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan, Laosin ja Vietnamin alueille. Jokiluonnon lisäksi alueella kasvaa äärimmäisen monimuotoista sademetsää.
(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen)
Cercopithecus lomamiensis on häntäapinoihin kuuluva kädellinen, joka löydettiin vuonna 2012. Paikalliset kutsuvat lajia nimellä lesula. Lajia uhkaa metsästäminen ruuaksi.
Uusi kahvilaji Coffea rizetiana tunnistettiin virallisesti omaksi lajikseen vuonna 2021. Kahvikasvit oli poimittu lähellä Mouyouka-Kompina suojelualuetta Kamerunissa.
Otus bikegila -pöllö löydettiin vuonna 2022 São Tomé and Príncipen saarivaltion alueelta juuri Príncipen saarelta. Pöllösten sukuun kuuluva lintu on pienikokoinen ja sen ääni muistuttaa kissan ääntelyä.
Hylomys macarong kuuluu siilien sukuun. Ulkomuodoltaan pörröinen eläin on peräisin Vietnamista, mutta se tunnistettiin omaksi lajikseen yhdysvaltalaisen luonnonhistoriallisen museon kokoelmista Washingtonissa.
Laodracon carsticola -lisko on onnistunut välttämään ihmisen katseet elämällä rosoisissa kalkkikivitorneissa. Agamidae-heimoon kuuluvan liskon huomasikin ensin vaijeriliukuretkeä vetänyt opas. Lisko on havaittu vain 50–70 metrin korkeudella kalkkikivipylväissä, joita tutkijat pitävät ainutlaatuisina elinympäristöinä. Kalkkikivipylväitä pitäisi suojella nykyistä tarkemmin.
Vaikka Hipposideros kingstonae -lepakko esiintyy Thaimaasta Borneon saarelle saakka, se eli pitkään ihmisiltä salassa. Laji havaittiin vuosien 2014–2021 aikana useassa eri kohteessa, ja tunnistettiin omaksi lajikseen viime vuonna. Nenänsä muodon vuoksi se on helppo erottaa muista lepakkolajeista.
Metsäkato ja ilmastonmuutos uhkaavat lajeja molemmilla alueilla
Uusia lajeja löydetään monin eri tavoin. Jotkin niistä havaitaan kenttävierailuilla, toiset ovat jo tallessa luonnonhistoriallisissa museoissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa vuosia ennen kuin näytteitä analysoidaan tarpeeksi ja tunnistetaan.
Mekongilta tunnistettiin uusiksi lajeiksi 173 kasvia, 26 matelijaa, 17 sammakkoeläintä, 15 kalaa ja kolme nisäkästä. Kongosta löytyi puolestaan 430 kasvia, 140 selkärangatonta, 96 kalaa, 22 sammakkoeläintä, 42 matelijaa, kaksi lintua ja kymmenen nisäkästä.
Molemmilla alueilla keskeiset uhat ovat pitkälti samoja, sillä ympäristöön kohdistuu paljon painetta. Metsäkato, salametsästys, ilmastonmuutos, kaivostoiminta, vesistöjen patoaminen, liikakalastus sekä ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit uhkaavat lajien selviytymistä. Kongon demokraattinen tasavalta ja Laos on tunnistettu kansainvälisesti metsäkadon kärkimaiksi.
“Yhteistyö paikallisten yhteisöjen, alkuperäiskansojen sekä hallitusten kanssa on elintärkeää, jotta näitä uusiakin lajeja voidaan suojella. Meidän pitää luoda tulevaisuus, joka ei ole pelkkiä uhkia täynnä”, Kaukonen sanoo.
WWF toimii Kongossa ja Mekongilla luonnon suojelemiseksi. Työtä Mekongin luonnon hyväksi tehdään myös suomalaisten WWF-kummien tuella ja Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroilla.
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.