Maapallon metsät ovat suojavyöhykkeitämme, ja nyt ne hupenevat hälyttävästi

Koronaviruspandemia on osoittanut konkreettisesti, millaisia riskejä luonnon tuhoaminen meille aiheuttaa. Maapallon metsät ovat suojavyöhykkeitä eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja vastaan. Mitä enemmän metsää on meidän ja villieläinten välissä, sitä vaikeammin uudet taudit löytävät luoksemme.

Lisäksi metsät tuottavat happea, ruokaa ja puhdasta vettä sekä hillitsevät ilmastokriisiä ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Ei siis ole samantekevää, kuinka kohtelemme metsiämme. WWF:n uuden raportin mukaan Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian sademetsäalueilta on menetetty 43 miljoonaa hehtaaria metsää reilussa kymmenessä vuodessa. Listasimme metsäkadon syitä ja keinoja, joilla metsät voidaan vielä pelastaa.

Amazon

Amazon on maailman suurin sademetsäalue, joka kätkee sisälleen jopa 10 prosenttia koko maapallon luonnon monimuotoisuudesta. Amazonin sademetsät ovat maapallolle elintärkeä hapen tuottaja ja hiilen sitoja. Jos Amazon tuhoutuisi, menettäisimme noin 20 prosenttia maapallon makeasta vedestä ja 20 prosenttia hapentuotannosta. Alue on koti myös metsistä riippuvaisille alkuperäiskansoille, jotka ovat merkittävässä asemassa metsien suojelussa: mikäli alkuperäiskansoilla ei olisi oikeuksia ja valtaa metsäalueisiin, ne tuskin olisivat enää pystyssä. Amazonin sademetsät kärsivät pirstoutumisesta. Se tarkoittaa, että metsät hajoavat hakkuiden takia yhä pienemmiksi alueiksi. Pirstoutuneet ja pienet metsäalueet taas ovat yhä alttiimpia metsäpaloille.

Madagaskar

Madagaskarilla elää kasveja ja eläimiä, kuten makeja ja kameleontteja, joita ei esiinny missään muualla. Saaren pohjoisosassa sijaitsevat yhtenäisimmät ja parhaiten säilyneet sademetsäalueet, mutta etelässä maata riivaa vakava kuivuus. Kuivuuden takia iso osa madagaskarilaisista kärsii ruokapulasta. Vaikeiden olosuhteiden ja koronapandemian ennustetaan pahentavan metsien tuhoamista, sillä metsiä saatetaan alkaa polttaa entistä enemmän peltojen raivaamiseksi. Saarella tuotetaan Suomeenkin tuotavaa vaniljaa, kaakaota ja kahvia. WWF on tukenut Madagaskarilla kylämetsien perustamista ja vaihtoehtoisten elinkeinojen, kuten vastuullisen vaniljan kasvatuksen, kehittämistä. WWF edistää myös laittoman puukaupan lopettamista.

Borneo

Borneo on päiväntasaajalla sijaitseva maailman viidenneksi suurin saari, joka on aiemmin ollut kokonaan sademetsän peitossa. Saaren keskiosassa sijaitsevat maailman vanhimpiin kuuluvat vuoristosademetsät, jotka ovat säilyneet tehokkaan suojelun ja vaikeakulkuisuutensa takia. Osa niistä on jopa 130 miljoonaa vuotta vanhoja. Metsien tuhoaminen uhkaa muun muassa saaren orankeja ja nenäapinoita sekä valtavaa kasvien kirjoa, jonka arvellaan olevan Borneolla laajempi kuin missään muualla maailmassa. Saarella kasvaa esimerkiksi yli

1 700 erilaista orkidealajia. Borneon alkuperäiskansan, dayakien, toimeentulo ja kulttuuri ovat täysin riippuvaisia sademetsistä. WWF on onnistunut saamaan Borneolla yli miljoona hehtaaria arvokasta sademetsää suojelun ja kestävän käytön piiriin.

Mekongin alue

Yli 4 000 kilometriä pitkä Mekong-joki virtaa ainutlaatuisten metsäalueiden läpi muun muassa Kambodzassa, Laosissa, Myanmarissa, Vietnamissa ja Thaimaassa. Mekongin alue on Amazonin jälkeen maailman toiseksi rikkain luonnon monimuotoisuudeltaan, mutta luonto on kovassa paineessa alueen nopean kehityksen takia. Mekongin aluetta kutsutaan Kaakkois-Aasian aarreaitaksi, sillä sieltä löydetään vuosittain valtava määrä uusia lajeja. Alue on koti esimerkiksi vasta vuonna 1992 löydetylle antilooppia muistuttavalle äärimmäisen uhanalaiselle saolalle sekä erittäin uhanalaiselle indokiinantiikerille. Metsillä on merkittävä rooli Mekong-joen veden säätelyssä. Metsäkato pahentaa tulvia ja veden liettymistä.