Kasviproteiinia broilerin tilalle

Kuinka paljon suomalaiset syövät broileria?

Suomalaisten broilerin kulutus on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2020 broileria kulutettiin Suomessa hieman yli 140 miljoonaa kiloa eli keskimäärin yli 25 kiloa henkilöä kohden.

Mikä on ympäristön kannalta kestävä määrä broileria ruokavaliossa?

EAT-Lancet-tutkijaryhmän suositus on korkeintaan 200 grammaa siipikarjaa viikossa eli broileria voisi syödä noin yhden annoksen verran. Naudan, lampaan ja sianlihan osalta EAT-Lancetin suositus on puolet siipikarjan määrästä, eli niitä on ympäristön kannalta kestävää syödä enintään 100 grammaa viikossa.

Kansainvälisen EAT-Lancet-tutkijaryhmän suositukset perustuvat siihen, minkä verran kutakin lihatyyppiä olisi kestävää syödä ympäristön ja terveyden näkökulmasta. Lihaa suositellaan syömään vähän, sillä eläintuotannon ympäristövaikutukset ovat suuria.

Miten broilerin kulutus vaikuttaa ympäristöön?

Broilerin hiilijalanjälki ja muut ympäristövaikutukset ovat useimmiten vähintään kaksinkertaisia verrattuna kasviproteiineihin. Merkittävä osa broilerintuotannon ympäristövaikutuksista liittyy tuotannossa käytettävään rehuun.

Broilereille syötetään selvästi enemmän rehusoijaa kuin muille tuotantoeläimille. WWF:n tuoreen soijaselvityksen mukaan suuri osa Suomeen tuotavasta soijasta on sellaista, jonka alkuperää ei ole jäljitetty. Soijan tuotanto on siis voinut aiheuttaa metsäkatoa tropiikissa.

Eri lihantuotantomuodoista juuri broilerin tuotanto on saanut paljon kritiikkiä lukuisilta eläinoikeusjärjestöiltä.

Miten broilerin voi korvata ruokavaliossa?

Kuten muutkin lihatuotteet, myös broilerin voi korvata kasviproteiinilla. On parempi vaihtaa lihatuotteista kasviperäisiin elintarvikkeisiin, eikä esimerkiksi maitotuotteisiin, joiden hiilijalanjälki on useimmiten merkittävästi suurempi kuin kasvikunnan tuotteilla.

Nykyisin on olemassa useita broileria muistuttavia kasviperäisiä tuotteita, joiden suutuntuma ja maku muistuttavat hämmästyttävän paljon broileria. Monille tutut soijasuikaleet voi maustaa broilerin tapaan, ja ne toimivat erinomaisesti tutuissa kotiruuissa. Kanajauhelihan voi korvata joko osittain tai kokonaan vaalealla soijarouheella. Suomessa myytävät elintarvikkeet on usein valmistettu eurooppalaisesta tai vastuullisuussertifioidusta soijasta, jolloin voi olla varma, että ne eivät ole aiheuttaneet metsäkatoa. Ympäristön kannalta soija kannattaa siis syödä soijana, ei eläinten kautta kiertävänä rehuna.

Kaupoista löytyy myös laaja valikoima Suomessa valmistettuja kaura- ja härkäpapupohjaisia tuotteita, joita voi käyttää lihan sijasta. Pavut ja linssit ovat edullinen vaihtoehto lautaselle. Jos palkokasvien käyttö ei ole ennestään kovin tuttua, kannattaa aloittaa vähitellen, jotta myös suolisto tottuu muutokseen.

Miten taata omavaraisuutemme, jos suomalainen lihankulutus ja -tuotanto vähenee?

On hyvä muistaa, että suomalainen lihantuotanto ei ole kokonaan omavaraista. Rehua tuodaan runsaasti ulkomailta muun muassa siksi, että se on edullisempaa. Kotimainen kasviproteiinituotanto ja vastuullinen kalastus puolestaan tukevat omavaraisuutta.