Biodiversiteetti paljastuu tilastotieteen voimin – kansainvälinen tutkimus selvittää sieni- ja hyönteislajien maailmanlaajuista esiintymistä
Helsingin yliopiston professori Otso Ovaskaisen vetämässä tutkimushankkeessa selvitetään lajien maailmanlaajuista esiintymistä. Tilastotieteen hyödyntäminen tutkimuksessa nopeuttaa näytemäärien käsittelyä.
Ihmisen toiminta köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja ajaa lukemattomat lajit ahdinkoon. Mutta mitkä lajit? Tyhjentävää vastausta on ollut vaikea antaa, sillä koko maapallon luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on pysynyt suurilta osin mysteerinä.
Valaistusta voi tarjota tutkimus, jossa hyödynnetään automaatiota ja tilastotiedettä, kertoo Helsingin yliopistolla organismi- ja evoluutiobiologian tutkimusohjelman professorina työskentelevä Otso Ovaskainen.
Ovaskainen vetää kansainvälistä tutkimushanketta, jossa kartoitetaan etenkin sienten ja hyönteisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti. Nisäkkäisiin ja lintuihin verrattuna sieniä ja hyönteisiä tunnetaan huonommin.
”Jos ajatellaan sieniä ja hyönteisiä, emme tiedä, mitkä lajit ovat olemassa saati mitä ne tekevät. Meiltä puuttuu lähtötilanne. Mikä on se biodiversiteetti, joka on katoamassa?” Ovaskainen sanoo.
Sienten tutkimuksessa käytetään matkalaukun kokoista laitetta, joka kerää vuorokauden ajan ilmasta itiöitä. Yhdestä DNA-näytteestä voidaan tunnistaa tuhansia sienilajeja.
”Uutta on se, että miljoonia yksilöitä ei tarvitse tunnistaa mikroskoopin alla. Siten voimme käsitellä paljon isompia näytemääriä kuin aikaisemmin ja saamme vankan pohjan myös tilastolliseen analyysiin”, Ovaskainen sanoo.
Hyönteisnäytteet kerätään telttamaisilla pyydyksillä, ja nisäkkäiden ja lintujen tutkimiseen käytetään automaattisia riistakameroita ja nauhureita kuvan ja äänen keräämiseksi.
Otso Ovaskaisen vetämässä tutkimushankkeessa kartoitetaan erityisesti sienten ja hyönteisten monimuotoisuutta.
Tutkimuksessa otetaan näytteitä sadoilta alueilta ympäri maailmaa. Nämä alueet edustavat kaikkia maanosia ja eri biotyyppejä. Tutkimus antaakin käsityksen lajien maailmanlaajuisesta esiintymisestä. Sieniä arvioidaan olevan yhdestä kymmeneen miljoonaa, ja Ovaskaisen mukaan tätä määrää pystytään tarkentamaan tutkimuksen avulla.
Tutkimus valottaa myös Suomen sieni- ja hyönteislajiston tilannetta, sillä tutkimuksessa on suomalaisia näytteenottopaikkoja. Ovaskaisen mukaan Suomesta voi löytyä parhaimmillaan kymmeniätuhansia uusia lajeja.
Lukumäärän lisäksi tutkimuksella pyritään ymmärtämään maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
”Voimme esimerkiksi kartoittaa kaupungeista ja luonnontilaisilta alueilta otettujen näyteparien avulla, kuinka paljon olemme menettäneet monimuotoisuudesta, kun luonnontilaisia alueita on vähennetty”, Ovaskainen sanoo.
Näytteenottopaikkoja on erilaisista ilmasto-olosuhteista. Näytteiden avulla voidaan päätellä, miten ilmastotekijät vaikuttavat laji- ja eliöyhteisöjen esiintymiseen.
Nämä ovat tärkeitä tietoja, jotta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksia voidaan ymmärtää. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa myös esimerkiksi ruuantuotantoon ja ihmisten terveyteen.
”Biodiversiteetti on muuttumassa tosi radikaalisti ja sillä on vaikutuksia meihin kaikkiin”, Ovaskainen sanoo.