Tutkimustyötä norppien puolesta
Jussi Laaksonlaita tiesi jo lapsena haluavansa biologiksi. Nyt hän tuottaa arvokasta tietoa ilmastonmuutoksesta kärsivän itämerennorpan suojelemiseksi Saaristomerellä.
Itämerennorppa on Saaristomerellä harvinainen näky. Ilmaston lämmetessä norpalle tärkeät jäätalvet ovat vähentyneet huomattavasti, ja Saaristomeren ulkosaaristo pysyy pääosin avoinna läpi vuoden. Norpan pesinnän kannalta suotuisia jäätalvia on ollut viime vuosikymmenen aikana vain muutamia.
Saaristomeren norppakannasta tiedetään kuitenkin edelleen liian vähän, jotta suojelutoimia voitaisiin kohdistaa oikein ja toteuttaa riittävässä mittakaavassa. Tiedon kartuttamiseksi Turun ammattikorkeakoulussa asiantuntijana työskentelevä Jussi Laaksonlaita tutkimusryhmineen viettää vesillä noin kuukauden vuosittain.
”Selvitämme esimerkiksi Saaristomeren norppakannan kokoa sekä sitä, millaisiin paikkoihin itämerennorpat synnyttävät kuuttinsa, kun kiinto- tai ahtojäitä ei kevättalvisin enää ole”, sanoo Laaksonlaita.
Yksi keino norppakannan tarkkaan kartoittamiseen on niiden kuvaaminen: kuten saimaannorpat, myös itämerennorpat pystytään tunnistamaan yksilötasolla turkin kuvioista. Kuvamateriaalia Saaristomeren norpista alettiin kerätä vajaat 20 vuotta sitten, ja nyt tietokannassa on noin 100 tunnistettua yksilöä.
”Esimerkiksi WWF:n Luontoliven Saaristomeren norppakamerasta saamme valtavasti hyvää materiaalia norppien tunnistamiseen”, Laaksonlaita toteaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä auttaa norppaa
Suurin uhka Saaristomerellä vähälukuiselle norpalle on ilmastonmuutos. Sen hillintä onkin ensisijainen keino norppakannan suojelemiseksi. Jäätalvien lisäksi norpan menestyminen vaatii rauhallisia olosuhteita, etäällä ihmisen aiheuttamasta häiriöstä.
”Kartoitustemme perusteella vaikuttaa siltä, että norpat keskittyvät alueille, joilla ihmisperäistä häiriötä on vähän. Tulevaisuudessa yksi keino norpan suojelemiseksi voisivat olla esimerkiksi alueelliset ja ajalliset liikkumisrajoitukset tärkeimmillä norppa-alueilla.”
Jäätalvien puutteessa norppien keväällä synnyttämät kuutit ovat myös alttiita pedoille. Kuuttien kuolleisuuden vähentämiseksi Saaristomerelle onkin rakennettu katosmaisia keinopesiä.
Kuluneena keväänä tapahtui läpimurto, kun itämerennorppa synnytti kuutin keinopesään ensimmäistä kertaa.
”Nyt tiedämme, että norpat löytävät ja hyväksyvät ihmisen rakentamat pesäkatokset, vaikka niitä on laajalla alueella vain kourallinen”, Laaksonlaita sanoo.