Hiki virtasi vieraslajitalkoissa
Jättipalsami on kiitollinen kitkettävä: kasvi irtoaa maasta kevyesti nykäisemällä eikä suojavarusteita tarvita.
Ihmisen korkuisiksi kasvavia tiheitä pöheikköjä saa kuitenkin kotvan kiskoa ennen kuin työn jälki tyydyttää. Hikihän siinä tulee.
Onneksi Itä-Helsingin Mustapurolle saapuneilta talkoolaisilta ei puutu motivaatiota. Alueella 20 vuotta asunut Anna Brummer on palannut kesäreissulta päivää suunniteltua aikaisemmin.
”Haluan asukkaana kantaa vastuuni ja viestittää muillekin, että asia on tärkeä”, hän kertoo sulloessaan jättipalsamia jätesäkkiin.
Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka on saapunut Suomeen kaukaa Himalajalta. Haitallisen siitä tekee se, että tiheänä leviävä kasvusto tukahduttaa tieltään alkuperäisiä kasvilajejamme. Samalla katoavat kasveista riippuvaiset perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa ongelma voidaan vielä selättää. Työskentelemme vieraskasvilajien torjumiseksi yhdessä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa. Mustapuron talkoot ovat yksi lukuisista kesän aikana järjestetyistä torjuntatalkoista.
Mutta miksi mukana on terveysjärjestö?
Rikas luonto ja sille altistuminen ehkäisevät muun muassa allergioita, diabetesta ja ylipainoa. Luonnossa oleskelu myös vähentää stressiä ja parantaa mielialaa.
Terveyshyödyt edellyttävät monimuotoista luontoa. Siksi haitallisten vieraslajien kitkeminen on tärkeää luonnonsuojelutyötä – ja porukalla työ ei tunnu raskaalta. Samaa mieltä on Anna Brummer.
Teksti: Paula Kallio