Pillittä parempi
Välimerellä lomailee 200 miljoonaa turistia joka vuosi. He kasvattavat Välimeren maiden muovikuormaa jopa 40 prosentilla. Kreikassa WWF on herätellyt turisteja ja paikallisia kesän aikana muovittomampaan matkailuun.
Kaunis, turkoosi meri huuhtoo aaltoja paratiisirannalle, jonka vaaleaan hiekkaan lomailija on upottanut varpaansa. Varpaiden viereen kohoaa surullinen varjo, kun roskankerääjä täyttää mustaa jätesäkkiään rannalta löytyvillä tupakantumpeilla, muovipilleillä ja -pulloilla. Pussi on tunnissa täyttynyt muoviroskasta, jota Välimeren rannat ovat pullollaan. Näky pistää vihaksi.
Kreikassa näyn saivat omin silmin todistaa lähes tuhat vapaaehtoista, kun he siivosivat kesällä muoviroskia turistien suosimilla rannoilla. WWF järjesti Kreikassa muoviroskan keräystalkoita viidellä rannalla Ateenasta Kreetaan yhdessä muiden järjestöjen sekä paikallisen kauppaketjun kanssa.
”Vaikka rantojen lähellä toimivat ravintolat ja muut yrittäjät siivoavat rantoja säännöllisesti, silti meidänkin talkoissamme roskaa löytyi valtavasti. Pillejä, tupakantumppeja ja muovipusseja on kaikkialla saastuttamassa rantoja”, kertoo Achilleas Plitharas WWF Kreikasta.
Vapaaehtoisia ärsyttivät etenkin tupakantumpit, joita ajelehti rannoilla isoina keskittyminä.
”Ihmiset eivät tunnu olevan riittävän tietoisia siitä, millaisen ongelman he jättävät taakseen heittäessään muoviroskat rannoille. Meidän täytyy valistaa lisää, se on selvästi tarpeellista”, Plitharas sanoo.
WWF:n ja yhteistyöjärjestön vapaaehtoiset keräsivät kesällä säkeittäin muoviroskaa
Kreikan rannoilta.
Välimeri muuttumassa muovimereksi
WWF julkaisi kesän alussa raportin, jonka mukaan muoviroskat ja mikromuovi uhkaavat muuttaa Välimeren valtavaksi muovimereksi. “Out of the Plastic Trap: Saving the Mediterranean from plastic pollution” -raportti osoittaa, että turismi lisää Välimeren maiden muovikuormaa jopa 40 prosentilla joka kesä. Valtava muoviroskan määrä yhdistettynä huonoon jätteidenkäsittelyyn aiheuttaa sen, että jopa 95 prosenttia mereen päätyvistä jätteistä on muovia.
Tavanomaisten muovituotteiden hajoamisajat luonnossa ovat vuosista satoihin vuosiin. Esimerkiksi tupakantumppi hajoaa viidessä vuodessa, ja muovipullon hajoamista saa odottaa jopa 450 vuotta.
Plitharasin mukaan WWF:n raportti sai ihmiset ajattelemaan, miten paljon muovituotteita he ovat tottuneet käyttämään päivittäisessä elämässään.
”Moni on kertonut meille raportin julkaisun jälkeen, että he haluavat vähentää muovinkäyttöään ja ottaa käyttöön muovia korvaavia tuotteita, kuten kestopulloja, -kahvimukeja sekä sokeriruo’osta, bambusta tai alumiinista valmistettuja pillejä.”
Kuluttajien käyttäytymisen muutosta muovinkulutuksessa ei ole raportin jälkeen vielä tutkittu virallisesti. Toivottavaa kuitenkin olisi, että käännös parempaan tapahtuisi, niin hälyttävällä tasolla muovin kulutuksen ja muoviroskan määrät ovat Välimeren maissa. Esimerkiksi muovipillejä kuluu pelkästään Kreikassa arviolta yli 3–4 miljardia vuosittain. Jos tuo määrä pillejä yhdistettäisiin jonoksi, se yltäisi Maasta kuuhun.
WWF tarttui kesän aikana muovipilliongelmaan. Se sai kaksi hotellia ja kahvilaa heinäkuun alusta lähtien mukaan kampanjaan, jossa asiakas saa juomaansa muovipillin ainoastaan pyydettäessä. Suomalaisturistitkin ovat saattaneet törmätä tempaukseen, sillä se toteutettiin suomalaisten suosikkikohteessa Zakynthos-saarella.
”Jo ensimmäisten viikkojen jälkeen näytti siltä, että asiakkaat ymmärsivät yskän eivätkä enää halunneet pillejä. Kahvi- ja muiden juomien juominen onnistuu aivan helposti ilmankin.”
Zakynthosin saarella asuvat valekarettikilpikonnat (Caretta Caretta) ovat vaarassa nielaista muoviroskaa.
Muovipillien vähentäminen auttaa myös saarella asustavia, äärimmäisen uhanalaisia valekarettikilpikonnia, joille meressä ajelehtiva muovipilli voi koitua kuolemaksi.
”Muovipillit ovat yksi vaarallisimmista muoviroskista niin merikilpikonnille kuin muillekin merieläimille. Ne ovat myös yleisimpiä esineitä, joita merieläimistä löytyy Kreikan rannoilla”, Plitharas sanoo.
Mikromuovia meressä ennätysmäärä
Välimeren eläimiä uhkaa myös alle viiden millimetrin kokoinen mikromuovi, jota on Välimeressä maailman mittakaavassa ennätysmäärä. Ruokaketjuun joutuessaan mikromuovi uhkaa merenelävien lisäksi myös ihmisten terveyttä. Esimerkiksi mereneläviä syövä eurooppalainen nielee arvion mukaan keskimäärin 11 000 mikromuovipalaa vuodessa.
”Välimeri kattaa prosentin kaikesta maailman vedestä, mutta jopa seitsemän prosenttia kaikesta maailman mikromuovista. Tämä tekee Välimerestä yhden maailman eniten mikromuovia sisältävistä vesialueista”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuo.
Tupakantumpit ovat Välimeren rantojen yleisin muoviroska.
Merten muoviongelmaan on olemassa ratkaisuja. Tärkeimpänä tekijänä on kertakäyttöisen muovin kulutuksen vähentäminen, meriin joutuvan muovijätteen kieltävä kansainvälinen sopimus sekä kansalliset 100 prosentin muovinkierrätykseen tähtäävät tavoitteet. Lisäksi maiden tulisi kieltää tarpeettomat kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muoviset kertakäyttölautaset ja -aterimet, vanupuikot ja muovipillit.
Välimerelle matkustava turistikin voi tehdä oman osansa.
”Kannattaa esimerkiksi suosia ravintoloita, joissa ei käytetä kertakäyttöastioita ja ostaa eväät tuoreena paikalliselta torilta omaan kassiin. Kannattaa myös ostaa suuri 10 litran vesitonkka ja täyttää siitä vettä omaan kestopulloonsa”, Soirinsuo kertoo.
Haussa muovivapaa saari
Taistelu muovia vastaan Välimerellä jatkuu. Achilleas Plitharas on erityisen innoissaan WWF:n ja muiden yhteistyöjärjestöjen pilotista, jossa yksi Kreikan monista saarista aiotaan saada täysin muovittomaksi.
”Valitsemme yhden saaren, joka valjastetaan luopumaan turhasta muovista. Tavoitteeseen autetaan muun muassa antamalla tukea jätteenkäsittelyyn, jotta muovia ei päätyisi meriin. Muutkin saaret voivat tietenkin ottaa projektista mallia”, Plitharas kertoo.
Muovivapaita saaria aletaan etsiä syksyllä.
Lue lisää WWF:n muovityöstä:
wwf.fi/uhat/merten-muoviroska
Vinkkejä muovittomampaan matkailuun
Jokainen turisti voi tehdä oman osansa muovijätteen vähentämiseksi lomakohteissa.
• Suosi ravintoloita, joissa ei käytetä kertakäyttöastioita
• Käytä kestokassia muovipussien sijaan
• Osta suuri 10 litran vesitonkka ja täytä siitä vettä omaan kesto-pulloon
• Nauti cocktaileista ilman muovisia drinkkitikkuja ja pillejä.
• Mieti kahdesti, kun ostat puhallettavan vesilelun tai uimapatjan. Tuleeko siitä vain kertakäyttöinen kapistus?
• Osta ”spork” eli haarukan, lusikan ja veitsen yhdistelmä ja syö sillä jäätelöt ja piknikeväät
• Varmista, että rannalta, leiriytymispaikoista ja nähtävyyksistä lähtiessäsi olet kerännyt roskasi mukaan.
• Monissa maissa jätteidenkäsittely ja -kierrätys voi olla Suomeen verrattuna heikkoa. Mutta jos kierrätys on mahdollista, siitä ei kannata laistaa.
Teksti: Minna Nyrhinen-Blazquez
Kuvat: Athila Bertoncini / WWF, Milos Bicanski / WWF, Michel Gunther / WWF, WWF Greece