Itämeren parhaat ystävät

Aluksi ojassa oli oma lehmä. Ahvenanmaalaisten Tage ja Ulla Erikssonin vapaana laiduntava karja juo toisinaan merivettä, joten myrkyllisestä sinilevästä teki mieli päästä eroon.

”Itämeren hyvinvointi on kiinnostanut aina, sillä tilamme on aivan merenrannassa. Kun näkee rannoillaan vuosi vuodelta enemmän sinilevää, haluaa tehdä kaikkensa sen vähentämiseksi”, Tage Eriksson sanoo.

Lisääntynyt levä on oire Itämeren rehevöitymisestä. Sitä aiheuttavat muun muassa ravinteet, jotka valuvat pelloilta mereen jokien ja purojen mukana. Erikssonit huomasivat jo 1990-luvulla, että kun purojen varsille kaivoi altaan kasteluveden varastointia varten, altaat kirkastivat samalla veden.

”Syvemmät kohdat hidastivat veden virtausta niin, että pelloilta tulleet ravinteet ehtivät laskeutua pohjaan sen sijaan, että jatkaisivat matkaansa Itämereen.”

Samalla tavalla toimivat kosteikot, joita pariskunta on viime vuosina rakentanut useita. Ani harva heidän maillaan virtaava vesi laskee mereen käsittelemättömänä.

”Näemme jokaisen puron tilaisuutena auttaa Itämerta.”