Harvinaisten gasellien kanta tuplaantunut ja muita luonnonsuojelun onnistumisia

Jo kadonneeksi luultu apina tallentui videolle

Piliocolobus bouvieri -apinan luokiteltiin vuonna 2008 Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n listauksessa äärimmäisen uhanalaiseksi ja mahdollisesti luonnosta kokonaan hävinneeksi lajiksi. Kongon tasavallan paikallisyhteisöjen asukkaat ovat kuitenkin tienneet apinan olemassaolosta, ja vuonna 2015 se onnistuttiin valokuvaamaan. Vuoden 2015 jälkeen laji arvioitiin uudelleen ja luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi. Arviot yksilöiden määrästä liikkuvat 1 000:n ja 10 000:n välillä. Tänä vuonna Ntokou-Pikoundan kansallispuistossa liikkuneet WWF:n työntekijät saivat taltioitua apinasta historian ensimmäisen videon, jonka löydät Youtube-kanavaltamme. WWF tukee Kongon tasavallan hallituksen suojelutyötä Ntokou-Pikoundan kansallispuistossa. Työtä tehdään paikallisten alkuperäisyhteisöjen kanssa.

Harvinaisten gasellien kanta tuplaantui Nepalissa

Vaikuttavista sarvistaan tunnetun besoaarigasellin kanta on saatu nousuun Shuklaphantan kansallispuistossa Nepalissa. Laji on määritelty Nepalissa äärimmäisen uhanalaiseksi. Seitsemän vuotta sitten WWF käynnisti Shuklaphantassa suojeluohjelman, jonka tuloksena alueella elää nyt 150 besoaarigasellia. Kanta on muodostunut 42 yksilöstä, jotka tuotiin alueelle kahdesta eri eläintarhasta sekä besoaarigasellien suojelualueelta Bardiyasta. Shuklaphantassa gasellit elävät aidatulla alueella, joka suojaa vielä haavoittuvaista kantaa pedoilta. Kun kanta on vahvistunut tarpeeksi, tavoitteena on vapauttaa populaatio suurempaan Chitwanin kansallispuistoon, jossa besoaarigasellit voivat kulkea täysin vapaasti.

Yli 700 000 hehtaaria metsää ja 39 000 ihmistä hyötyi kehitysyhteistyöohjelmastamme

Kesäkuussa julkaistu raporttimme kertoo, että WWF sai vuonna 2020 yli 700 000 hehtaaria metsää suojelun ja kestävän käytön piiriin kehitysyhteistyöohjelmassaan Aasiassa ja Afrikassa. Viimeisten kolmen vuoden aikana metsää on suojeltu ja saatu kestävän käytön piiriin yhteensä yli kaksi miljoonaa hehtaaria. Olemme myös tukeneet metsässä elävien yhteisöjen kestävien elinkeinojen kehittämistä ja vahvistaneet yhteisöjen metsänhoidon osaamista. Autoimme ihmisiä ottamaan käyttöön ilmastonmuutosta paremmin kestäviä viljelylajeja ja maanviljelytapoja, ja vuoden aikana 39 000 ihmistä on hyötynyt suoraan WWF:n kehitysyhteistyöohjelmasta. WWF Suomi tekee kehitysyhteistyötä ulkoministeriön tuella Himalajalla, Borneolla, Mekongin alueella ja Itä-Afrikassa.

Uhanalaisen iberianilveksen kanta kasvanut

Iberianilves on uhanalainen villikissa, joka oli vielä parikymmentä vuotta sitten vaarassa kuolla sukupuuttoon. Espanjan WWF on työskennellyt ilveksen pelastamiseksi jo vuosia, ja nyt lajin tulevaisuus näyttää sinnikkään suojelutyön ansiosta valoisammalta. Uusimman arvion mukaan ilveksiä elää Espanjassa luonnonvaraisena jopa yli 1 100 yksilöä, kun parikymmentä vuotta sitten niitä oli vain 94. Espanjan WWF muistuttaa, että vain harva laji saadaan pelastettua näin kriittisestä tilasta. Merkittävästä suojeluvoitosta huolimatta ilves on edelleen uhattuna. Elinvoimaisen kannan varmistamiseksi ilvesten määrä pitäisi saada kolminkertaistettua vuoteen 2040 mennessä.

Viisivuotisesta K-Kalapolut-yhteistyöstä lupaavia tuloksia

WWF:n ja K-ryhmän K-Kalapolut-yhteistyö on päättynyt. Viisi vuotta kestäneen yhteistyön aikana avattiin lähes 30 uhanalaisten vaelluskalojen kutuvaelluksen tiellä ollutta estettä ja vapautettiin kaloille 100 kilometriä esteetöntä elinympäristöä. Vapaaehtoisten talkoolaisten voimin kaloille rakennettiin 300 kutusoraikkoa eri puolelle Suomea. Kohteilta on saatu lupaavia tuloksia: uhanalainen taimen kutee ja lisääntyy jo kalojen aiemmin saavuttamattomissa olleissa vesissä. ”Jokainen avattu este ja kunnostettu kutu- tai pienpoikasalue on auttanut kalakantoja ja lisännyt tietoisuutta”, WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen sanoo. WWF:n virtavesityö jatkuu edelleen koskien ennallistamisella ja patojen poistoilla.