Luonnonsuojelulaki uudistuu – mikä lakiesityksessä on tärkeää ja mistä väännetään?
Luonnonsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Lakiesityksen on tarkoitus edetä eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2022. WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen kertoo, mitkä asiat lakiehdotuksessa ovat tärkeitä ja mistä asioista kiistellään.
Mikä on luonnonsuojelulaki?
”Luonnonsuojelulain tavoite on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Laki määrittää säännöt, joilla arvokasta luontoa, eläinlajeja ja kasveja suojellaan. Luonnonsuojelulaissa määritellään esimerkiksi, miten ja millä perustein kansallispuistoja ja muita luonnonsuojelualueita voidaan perustaa. Siinä määritellään myös muun muassa, miten EU:n lintu- ja luontodirektiivejä pannaan täytäntöön.”
Miksi lakia uudistetaan?
”Nykyinen luonnonsuojelulaki ei ole onnistunut tavoitteessaan, sillä suomalainen luonto köyhtyy edelleen. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoite on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen. Hallitusohjelmassa on päätetty luonnonsuojelulain uudistamisesta yhtenä toimenpiteenä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.”
Mitkä ovat nykyisen lain suurimmat puutteet?
”Nykyinen luonnonsuojelulaki on liian suppea. Luonnonsuojelulaista pitäisi tehdä luonnonsuojelun perustuslaki, jonka periaatteita sovellettaisiin kaikkiin maankäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä koskeviin lakeihin ja lupaprosesseihin.”
Miten lakiuudistus etenee?
”Ympäristöministeriö sai kesällä valmiiksi luonnoksen uudesta luonnonsuojelulaista. Ministeriö keräsi luonnoksesta palautetta, ja myös WWF antoi lausunnon syyskuussa. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2022. Lopulta uuden lain kohtalo sinetöidään eduskunnan äänestyksessä.”
Lisääkö ympäristöministeriön ehdottama lakiluonnos lain toimivuutta?
”Ympäristöministeriö ei lausunnoilla olevassa luonnoksessaan ehdota lakiin radikaaleja ja riittäviä muutoksia. Yksi iso murhe on esimerkiksi se, että luonnonsuojelulaki ei koskisi metsälain alla olevaa talousmetsäluontoa. Ehdotuksessa on kuitenkin mukana myös paljon hyvää. Lakiesityksessä tulisi säilyttää muun muassa niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja muita toimijoita koskeva selvilläolovelvollisuus, jonka mukaan jokaisen on riittävällä tavalla oltava selvillä toimintansa vaikutuksista luonnolle. Toinen välttämätön uusi työkalu on huomioonottamisvelvoite, mikä edellyttää, että uhanalaiset lajit ja luontotyypit on otettava entistä paremmin huomioon lupamenettelyissä ja kaavoituksessa. Lisäksi muutamien kaikkein uhanalaisimpien luontotyyppien automaattinen suojelu ja malminetsinnän kieltäminen valtion suojelualuilla ovat hyviä avauksia.”
Mitkä ovat luonnonsuojelulain uudistuksen isoimpia kiistakysymyksiä tällä hetkellä?
”Kiistat tiivistyvät vastakkainasetteluun vapaaehtoisten toimien ja pakottavan sääntelyn välillä. Elinkeinoelämä pelkää lisäsääntelyn vaikutuksia lupaprosesseihin. Maa- ja metsätalouden etujärjestöt vastustavat muun muassa selvilläolovelvollisuuden ja huomioonottamisvelvoitteen kirjaamista lakiin. Tämä tarkoittaa, että vastustus kohdistuu juuri niihin uudistuksiin, joilla edistettäisiin luonnon läpileikkaavaa huomioimista ja sitä kautta systeemitason muutosta. Ympäristöministeriön ei pitäisi taipua vastustuksen edessä. Vapaaehtoinen suojelu ja lakisääteiset velvoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja vaan molempia tarvitaan. Lain tehtävä on kuitenkin luoda sitovat vähimmäisvelvoitteet, joilla luonnon köyhtyminen oikeasti pysähtyy. Tähän tavoitteeseen Suomi on valtiona sitoutunut.”
”Lainsäädäntö ei suojaa tällä hetkellä luonnon monimuotoisuutta riittävän hyvin”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!