Pilotoimme laamoja lammasvahteina ja muita tuoreita onnistumisia
Monipuolinen luonnonsuojelutyö on jälleen tuottanut tulosta. Olemme pilotoineet hankkeessamme laamojen käyttöä lammasvahteina ja kunnostaneet uhanalaisten lajien elinympäristöjä talkoovoimin. EU lähti tukemaan vaatimaamme vahvaa metsäkatolakia. Nämä ja monet muut ajankohtaiset onnistumiset eivät olisi mahdollisia ilman tukijoitamme!
Pilotoimme laamojen käyttöä lammasvahteina
Olemme tehneet yhteistyötä Salossa sijaitsevan Mikkolan lammastilan kanssa osana kaksivuotista laumanvartijahanketta. Saimme kokemuksia laumanvartijalaamojen käytöstä ensimmäistä kertaa Suomessa. Tilan tapahtumia seurattiin myös laamakameralla, joka keräsi 43 000 katselukertaa ja asiantuntijat saivat tärkeää tietoa laamojen käyttäytymisestä lampaiden kanssa. Rinnakkaiselon edistäminen suojelee petoeläimiä, sillä silloin vähenee tarve vahinkoperusteisiin poikkeuslupiin esimerkiksi susien tappamiseksi. Samalla turvaamme luonnonlaidunnusta, joka on erittäin tärkeää uhanalaisten perinnemaisemien hoidossa.
Vaikutimme vahvaan metsäkatolakiin EU:ssa
Sinnikäs vaikuttamistyö tuotti tulosta ja Euroopan parlamentti antoi tukensa vahvalle metsäkatolaille. Uuden lain tarkoitus on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille. Parlamentti ehdotti sekä parannuksia lakiehdotukseen että lain vahvempaa toimeenpanoa, esimerkiksi useampia pistotarkastuksia metsäkatoriskituotteille. Yli 200 000 EU-kansalaista osallistui kampanjaamme ja vaati mepeiltä vahvaa metsäkatolakia. Metsäkatolain käsittely jatkuu vielä parlamentin, jäsenmaiden ja komission kesken.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Norsujen populaatiot kasvaneet hankealueillamme
Norsujen määrä on kasvanut ja salametsästys vähentynyt tukemillamme alueilla Itä-Afrikassa. Tällä hetkellä norsupopulaatio Keniassa on 36 000 yksilöä, Tansaniassa 60 000 ja Ugandassa 3 600. Kantojen arvioidaan olevan vakaita kaikissa kolmessa maassa. Kantojen kasvu on selvä merkki suojelutyön onnistumisesta ja kertoo myös siitä, että lajien elinympäristöt ovat hyvässä tilassa. Kukoistavat elinympäristöt auttavat muitakin lajeja selviytymään ja takaavat hyvinvointia myös alueen ihmisille.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Kunnostimme lajien elinympäristöjä talkoissa
Viime kesänä yli 300 vapaaehtoista auttoi uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä talkoissamme muun muassa kunnostamalla perinnemaisemia ja metsäpuroja sekä poistamalla vieraslajeja. Järjestimme noin viikon pituisia talkooleirejä yhdessä Metsähallituksen kanssa Liesjärvellä, Utissa, Nuuksiossa, Evolla ja Sundholmissa. Esimerkiksi Evolla kannoimme uhanalaisille vaelluskaloille kutusoraikkoa ja poikaskiviä yhteensä 57 tonnin edestä kolmessa eri koskessa. Leirien lisäksi järjestimme talkookauden aikana useita lyhyempiä tapahtumia.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Edistimme vaellussiikakantojen palautumista
Erittäin uhanalaisista vaellussiioista saatiin lokakuun alussa toiveikkaita uutisia. Valtioneuvosto hyväksyi kalastusasetuksen päivityksen, joka nostaa siian verkkokalastuksessa käytettävää yleistä solmuväliä 43 millimetristä 45 millimetriin. Kalaverkon millit ovat siioille elämän ja kuoleman kysymyksiä: ne määrittävät, minkä kokoista ja ikäistä kalaa pyydyksiin jää.
Asetuksen tavoitteena on vähentää nuorten yksilöiden kalastusta. Tärkeät emosiiat ovat vähentyneet huolestuttavasti, ja Pohjanlahdella pyydyksiin jää pääosin nuorta ja pienikokoista kalaa. Keskustelu siian verkkokalastuksen kestävyydestä käynnistyi pitkälti aloitteestamme jo vuonna 2011.
