Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri viihtyy pintaa syvemmällä
Vesi on Pekka Tuurille harrastus ja intohimo. Hän oppi uimaan jo 4-vuotiaana ja on siitä lähtien viihtynyt veden alla. Suurelle yleisölle Tuurin vedenalaiset seikkailut avautuvat hänen kiehtovissa valokuvissaan.
Pekka Tuuri on seikkaillut pinnan alla jo yli 30 vuoden ajan, ja hänen teoksiaan on palkittu useissa valokuvauskilpailuissa. Vuoden luontokuva -palkinnon hän on voittanut kahdesti, vuosina 2010 ja 2021.
Veden alla valokuvaaminen on haastava laji kokeneellekin sukeltajalle. Luonnonvoimia täytyy kunnioittaa.
”Luonto on vahvempi kuin ihminen”, Tuuri toteaa.
Tuurille vedenalainen maailma näyttäytyy kauniina ja valokuvauksellisena. Kuvat näyttävät välähdyksiä maailmasta, joka on ihmistä lähellä, mutta ei kovinkaan tuttu. Pinnan alla voi nähdä myös Suomen neljä vuodenaikaa: Kesäiset auringonsäteet siirtyvät syksyn tieltä, ja valon vähentyessä ja vesien viiletessä rihmalevät kuolevat. Silloin tilaa saavat rakkohauru, sinisimpukat ja meriajokkaat. Talven seuratessa syksyä veden pinnalle muodostuu jääkansi, joka konkreettisesti rajaa luonnon kahteen maailmaan: maanpäälliseen ja vedenalaiseen. Keväällä on taas valon aika.
Tuuri on lahjoittanut lukuisia valokuviaan WWF:n käyttöön. Luontokuvat ovat tärkeä osa luonnonsuojelutyötä, sillä niiden avulla voidaan näyttää, mistä kaikessa on kyse. Se, pitääkö luontokuvaajan näyttää ympäristön kauneutta vai tuhoutumista, on Tuurin mukaan filosofinen ja kiistelty aihe. Luonto tarvitsee äänekseen molempia.
”Minä olen kauneuden puolella. Tuhon näyttäminen olkoon muiden tehtävä.”
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Isosimppu Itämeressä (Myoxocephalus scorpius).
Tuuri kertoo, että valokuvat osoittavat vesiluonnon arvon sekä sen, mitä vesistöissä suojellaan. Suurin osa ihmisistä ei tiedä, mitä veden alla on, eikä suojeltavia ympäristöjä ja lajeja ole mahdollista nähdä muuten kuin kuvissa.
Tuuri on nähnyt vedenalaisen luonnon muutoksen. Rehevöityminen on Tuurille tutun Itämeren vitsaus, mutta hän näkee tilanteessa myös toivoa, sillä rehevöitymistä vastaan tehdyt toimenpiteet ovat olleet tuloksellisia. Työtä täytyy kuitenkin vielä jatkaa pitkäjänteisesti.
Suojelutyö on Tuurin mukaan kuin purjehtimista: täytyy olla selvä suunta ja tehokkaita toimenpiteitä, mutta tarvitaan myös riittävästi aikaa.
”Toivon Itämeren tulevaisuudelle sitä, että se palautuisi takaisin luonnontilaansa.”
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.