Amazon on lähellä kriittistä keikahdusta – jo kolmannes sademetsästä on kokonaan raivattu tai pahasti pirstoutunut

Amazonin sademetsä on nimensä mukaisesti riippuvainen sateesta. Vesi kiertää sademetsässä uskomattoman voimakkaasti: yksittäinen sadepisara voi kiertää puiden läpi ja sataa uudelleen viisi tai kuusi kertaa veden liikkuessa vesireittejä pitkin idästä länteen. Satojen metsien siimeksessä kiemurtelevien jokien lisäksi puiden latvojen yläpuolella risteilee “lentäviä jokia”, jotka muodostuvat, kun Atlantilta haihtuva vesi yhdistyy Amazonin yllä metsistä ja joista haihtuvaan kosteuteen.

Sademetsän uniikki vedenkierto on kuitenkin uhattuna.

”Amazonin ekosysteemi on vaarassa muuttua peruuttamattomasti, ja osissa sademetsää näin on jo tapahtunut”, sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Syyt kytkeytyvät metsäkatoon ja ilmastonmuutokseen.

Amazonin tiedepaneeli määritteli vuonna 2021 raportissaan viisi ajuria, joista minkä tahansa ylittyminen voi johtaa Amazonin kriittiseen käännekohtaan. Nämä ovat vuosittaisen sademäärän jääminen alle 1000–1500 millimetrin, kuivien kausien venyminen yli 7 kuukauden mittaisiksi, veden kokonaismäärän väheneminen yli 200 millimetrillä vuodessa Amazonin alavilla tasangoilla, maailman keskilämpötilan nouseminen yli 2 celsiusasteen ja 20–25 prosentin metsäkato Amazonilla.

”Ainakin viimeiseksi mainittu ajuri on jo ylitetty, sillä jo kolmannes Amazonin metsistä on joko kokonaan raivattu tai pahasti pirstoutuneita”, Kaukonen sanoo.

Amazonia hävitetään paljon varsinkin maa-alaa vaativan lihantuotannon tieltä: metsää raivataan karjalaitumiksi ja viljelymaiksi rehusoijan tuotantoa varten. Lisäksi yli 15 prosenttia Amazonin alueesta on kaavoitettu kaivos- ja öljy-yhtiöiden toiminnalle. Erityisesti kullankaivuu aiheuttaa laajasti tuhoa Amazonin metsille ja vesistöille.

Metsän häviämisen lisäksi Amazonia uhkaa sen sirpaloituminen: vaikka Amazonia suojeltaisiin jonkin valtion sisällä, naapurivaltiossa tilanne voi olla aivan toinen.

”Vaikka metsäkatoa tapahtuisi vain osassa sademetsäaluetta, se voi johtaa koko Amazonin ekosysteemin heikkenemiseen. Vaarana on myös, että etenevän metsäkadon takia jotkut osat Amazonista eivät ole enää yhteydessä toisiinsa.”

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Sademetsä kuumenee ja kuivuu

Syyskuussa uutiset kertoivat Brasilian menettäneen yli 150 jokidelfiiniä, kun Tefe-järven lämpötila nousi pitkittyneen kuumuuden seurauksena jopa 39 asteeseen. Järkyttävä tapaus osoitti, kuinka hauraan tasapainon varassa koko Amazon on.

”Amazonin alueella elävät jokidelfiinit ovat konkreettinen esimerkki kuivuuden kärsijöistä. Delfiinit ovat jo valmiiksi ahtaalla jokien patoamisen, kestämättömän kalastuksen ja vesistöjen saastumisen seurauksena, ja kuivuus on uhka niiden elinympäristöille”, Kaukonen sanoo.

Poikkeuksellisen voimakkaat lämpöaallot ovat koetelleet tänä vuonna jo useita Amazonin alueen maita, ja monissa paikoin jokien vedenpinta on ollut historiallisen matalalla. Kuumuudesta johtuva veden liian korkea lämpötila ja vähäinen happimäärä ovat vaaraksi jokidelfiininen lisäksi monille muillekin makean veden lajeille.

Kun Amazonin metsäpeite häviää ja kasvillisuus vähenee, lämpötila nousee ja veden kierto heikkenee, jolloin kosteutta ja sadetta ei muodostu enää samalla tavalla. Tästä seuraa kuivuutta, ja metsä- ja maastopalojen riski kasvaa.

”Kostea metsä muuttuu savannimaisemmaksi, avoimemmaksi, ja siellä kasvaa kuivuuteen sopeutuneita lajeja. Mikroilmasto muuttuu ja lajit, jotka eivät pärjää kuivemmissa olosuhteissa, häviävät.” Kaukonen kuvailee edessä häämöttävää muutosta.

Amazonin merkitys heijastuu rajojen ulkopuolelle

Kaikista voimakkaimmin Amazonin ekosysteemin muutos vaikuttaa Amazonilla ja sen lähialueilla eläviin ihmisiin. Amazonin alueella elää 47 miljoonaa ihmistä. Vaikka valtaosa asuu kaupungeissa, on monen elinkeino suoraan riippuvainen sademetsästä. Alueella elää myös 500 alkuperäiskansaa ja etnistä ryhmää, joista 66 elää yhä pääosin täysin eristyksissä muusta maailmasta.

”Amazon on useille siellä eläville alkuperäisyhteisöille oman kulttuurin ja perinteiden säilymisen ehto. Metsä ja joet ovat heille kaikki kaikessa; ne ovat koti ja juuret, side esivanhempiin ja elinkeino”, Kaukonen sanoo.

Monet Amazonin yhteisöt ovat täysin riippuvaisia joista ja kalastuksesta. Kosteikkojen ja jokien kuivuessa kalastus ei ole enää mahdollista, ja myös maanviljely vaikeutuu sateiden vähentyessä. Toisaalta myös sateen tulo voi tietää ongelmia, sillä metsän puuttuessa rankkasateet voivat aiheuttaa satoa tuhoavia tulvia.

Muutokset heijastuvat Amazonin ulkopuolelle asti, sillä sademetsän muodostama kosteus mahdollistaa etelään siirtyessään hyvät viljely- ja elinolot laajalle alueelle Etelä-Amerikassa. Myös tuulet ovat kytköksissä Amazonin alueen vedenkiertoon, ja siten tuulien ja sateiden suunta voi muuttua laajasti Amazonin muuttuessa.

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Lämpenevä ilmasto on yksi Amazonin uhkista ja Amazonilla itsellään on myös keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Metsät ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilinieluja ja -varastoja, ja Amazon on niistä kaikkein merkittävin: sademetsäalueen uumeniin on sitoutunut lähes viidesosa maailman maahan sitoutuneesta hiilestä. Kun metsiä raivataan, sinne vuosisatojen aikana sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

”Amazonin kohtalo on siten sidoksissa koko maapallon tulevaisuuteen. Jos Amazon menetetään, ilmaston lämpenemistä yli 1,5 asteen ei pystytä estämään”, Kaukonen sanoo.

Suojelutoimilla on kiire

Ekosysteemin keikahduksen pysäyttämiseksi Amazonin metsäkato on saatava loppumaan kiireesti. Metsäkadon suurimman syypään, maataloustuotannon, tulee siirtyä metsäkatovapaaseen ja kestävämpään tuotantomalliin ja tässä myös kansainvälisillä toimijoilla on Kaukosen mukaan tärkeä rooli.

“Koko tuotannon arvoketjun, aina viljelijöistä ja prosessoijista kansainvälisiin ostajiin asti, on muututtava. EU:ssa toimivia yrityksiä muutokseen velvoittaa tuore EU:n metsäkatoasetus, joka kieltää vuodesta 2025 alkaen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonnin EU:n markkinoille. Tämä koskee laajasti myös suomalaisia yrityksiä.”

Yksittäinen ihminen voi Suomessakin tehdä osansa suosimalla kasvispohjaista ruokavaliota sekä varmistamalla esimerkiksi kahvia tai suklaata ostaessa, että tuote on vastuullisuussertifioitu.

Lisäksi Amazonin suojelualueiden hallinnointia sekä turvaamista muun muassa laittomilta hakkuilta ja kaivoksilta sekä metsäpaloilta tulee tukea varmistamalla tähän riittävästi rahoitusta ja resursseja.

“Amazonin maiden tulee kansainvälisen yhteisön tuella turvata alkuperäiskansojen oikeudet omien metsäalueidensa hallintaan ja tukea heitä metsien suojelussa. Parhaiten säilyneet metsäalueet Amazonilla ovat juuri alkuperäiskansojen hallinnoimia”, Kaukonen sanoo.

Huolestuttavan tilanteen vastapainoksi Amazonilla on onneksi nähtävillä myös positiivista kehitystä, mikä luo toivoa Amazonin suojelutyöhön.

Brasilia, jonka alueella suurin osa Amazonista sijaitsee, sai alkuvuodesta uuden presidentin. Luiz Inácio Lula da Silva on ensimmäisen vuotensa aikana lisännyt luonnonsuojelun rahoitusta ja saanut hidastettua metsäkadon tahtia edellisiin vuosiin verrattuna.  Elokuussa Ecuador kielsi kansanäänestyksen jälkeen öljynporauksen Yasunín kansallispuistossa Amazonilla. Kolumbiassa valtio on asettanut tavoitteita metsäkadon hidastamiseksi, mikä on tuottanut jo tulosta.

“Samankaltaista poliittista tahtoa ja lainsäädäntöä tarvitaan nyt kaikissa Amazonin maissa, jotta kauheimpien skenaarioiden toteutuminen voidaan estää”, Kaukonen toteaa.