Ei savua ilman tulta — kuivan kauden aikana Amazonin sademetsässä palaa jatkuvasti jossain

Maasta kohoaa savua. Se haisee kitkerältä ja muuttaa koko metsän sumuiseksi. Kuiva maa kytee ja paikoitellen aluskasvillisuus roihahtaa liekkeihin. Jos metsää katsoo ylhäältä päin, näkee, miten sieltä täältä nousee harmaita savupatsaita.

Etelä-Amerikassa Amazonin sademetsän alueella on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen kuivaa. Boliviassa sijaitsevalla Iténezin luonnonsuojelualueella kuivuus näkyy muun muassa metsäpaloina ja kuivuneina joenuomina.

Kuivuus on osa Amazonin sademetsän vuodenkiertoon liittyvää luontaista vaihtelua, mutta tänä vuonna sitä on voimistanut El Niño -ilmiö. Ilmastonmuutoksen edetessä niin El Niñon kuin kuivien kausien ennustetaan voimistuvan alueella.

Kuivalla kaudella Amazonin sademetsässä palaa jatkuvasti jossain. Monet metsäpalot karkaavat maa- ja karjatiloilta, joissa maata poltetaan, jotta siitä versoisi nopeammin ruohoa laiduntavalle karjalle tai jotta maa muuttuisi hedelmällisemmäksi viljelyä varten. Vuosi sitten Amazonilla riehuivat pahimmat metsäpalot 15 vuoteen juuri tästä syystä, kun Brasilian puolella sademetsää sytytettiin tulipaloja uuden laidunnusmaan ja rehusoijaplantaasien raivaamista varten. Brasilian alueella sijaitsevat osat Amazonin sademetsää ovatkin kärsineet pahiten.

”Metsäpalojen ehkäiseminen on hyvin tärkeää, ja siinä ensimmäinen askel on, että kaikille alueen asukkaille saataisiin enemmän tietoa metsäpaloista ja osattaisiin ohjeistaa heitä vastuulliseen ja varovaiseen tulen käyttöön”, kertoo Iténezin suojelualueella marraskuun alussa vieraillut WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.

Kun palot pääsevät leviämään, tarvittaisiin niiden sammuttamiseen oikeanlaista kalustoa ja ihmisiä sammutustöihin. Vierailun aikana paikallisviranomaisten kanssa käydyt keskustelut kuitenkin paljastivat Kaukoselle, ettei ainakaan Bolivian viranomaisilla ole juuri minkäänlaisia resursseja metsäpalojen sammuttamiseen.

Lisäksi tarvitaan sammutuslaitteita ja ihmisiä, jotka pystyvät toimimaan palojen syttyessä. Iténezin alueella on aiemmin ollut kuusitoista metsänvartijaa, mutta nykyisin heitä on laajalla suojelualueella vain neljä.

Erityisen huolissaan metsäpaloista ovat Iténezin luonnonsuojelualueella asuvat alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset. Viime vuonna tuli riehui Bella Vistan kylän lähellä luonnonmetsässä, ja kyläläiset sammuttivat paloa metsässä kolme viikkoa vapaaehtoisvoimin. Heillä oli käytössään WWF:n ostamat vesipumput ja suojavarusteet.

Iténez kätkee sisäänsä useita ekosysteemejä

Amazonista puhuttaessa kiinnitetään huomiota usein juuri sademetsiin, vaikka tosiasiassa Amazonin alue on mosaiikki erilaisia ekosysteemejä, joilla on kaikilla oma arvokas roolinsa alueen monimuotoisen luonnon ylläpitämisessä. Yhden ekosysteemin tuhoutumisella voi olla katastrofaalisia vaikutuksia koko Amazonin alueelle.

Bolivian puolella sijaitseva Iténezin suojelualue on vielä toistaiseksi säilynyt hyvin, ja juuri sen vuoksi alueen suojelemiseen kannattaa nyt panostaa. Uskomattoman monimuotoista aluetta on suojeltu jo lähes 20 vuotta. Iténezin alueen erilaiset ekosysteemit ovat trooppisia sademetsiä, savanneja, jokivarren metsiä, kosteikkoja, jokia ja järviä. Alueella elää 490 kasvilajia ja 714 eläinlajia, joihin lukeutuvat esimerkiksi jaguaari, jättiläissaukko, jokidelfiini ja kapybara.

Myös Boliviassa on kuitenkin paineita ottaa maata karjatalouden, rehusoijan- ja riisinviljelyn käyttöön. Erityisen uhattuina ovat luontaiset ruohotasangot, joilla on tähän mennessä ollut luonnonlaidunnusta.

”Ruohotasangot ja niillä sijaitsevat pienet metsät, joita paikalliset kutsuvat metsäsaariksi, ovat tärkeä elinympäristö monelle lajille. Vastaavat luontaiset ruohotasangot on tuhottu jo monessa Etelä-Amerikan maassa karjatalouden ja rehusoijanviljelyn tieltä”, Kaukonen sanoo.

Kestävät elinkeinot auttavat luontoa ja paikallisia

Suomesta käsin Iténezin luonnonsuojelualuetta ja WWF Bolivian toimintaa on tuettu niin ulkoministeriön, WWF-kummien kuin yksityisen suurlahjoittajan rahoilla. Varoilla on laadittu metsäpalojen torjuntasuunnitelma sekä ostettu paikallisyhteisöille varusteita metsäpalojen sammuttamista varten.

Kuivuus ja metsäpalot vaikeuttavat luonnosta riippuvaisten paikallisyhteisöjen elinkeinoja, ja siksi WWF auttaa paikallisia kyläyhteisöjä kestävien elinkeinojen kehittämisessä.

Puista roikkuvat nyrkinkokoiset kaakaopuun hedelmät kätkevät sisäänsä yhden arvokkaan raaka-aineen, jonka kerääminen ja myyminen on monelle tärkeä elinkeino. Täällä kaakaota ei tarvitse viljellä, vaan se kasvaa metsässä villinä ja tuottaa enemmän hedelmää kuin paikalliset ehtivät kerätäkään. Niin ikään Iténezin metsissä kasvaa Suomessakin terveysvaikutuksistaan tunnettuja acai-marjoja ja parapähkinöitä. WWF:n tuella on hankittu esimerkiksi acai-marjojen käsittelylaitos.

WWF:n tuella on aloitettu myös Iténez-jokeen uineen haitallisen vieraslajikalan Arapaima gigasin pyytäminen, jotta alueen luontaisille lajeille jäisi enemmän elintilaa.

Kun aurinko laskee Iténez-joen ylle, sekoittuu iltausvaan savua ja ilmassa leijailee palavan maan tuoksu. Iténezin suojeleminen on erityisen tärkeää nyt, kun Amazonin aluetta tuhoutuu nopealla vauhdilla muualla.