Apua luonnolle ja ihmisille hädän keskellä
Ennätyksellisen voimakkaat metsäpalot ovat koetelleet tänä vuonna luontoa ja ihmisiä Amazonin sademetsässä. Toimitimme apua sammutustöihin ja palautumiseen.
Tiesitkö, että...
Voit myös kuunnella jutun. Klikkaa tästä.
Kaoottinen tilanne välittyy kuvista. Ne ovat tärähtäneitä, nopeasti kuvattuja. Tuli leviää, savu leijuu ilmassa. Palopelastajien liikkeistä aistii kiireen.
Amazonin sademetsässä metsäpalojen määrä on ollut huolestuttavan runsas jo monena peräkkäisenä vuotena, mutta tänä vuonna tilanne on ollut pahempi kuin kertaakaan aiemmin 14 vuoteen. Pelkästään Brasiliassa ja Boliviassa on palanut tänä vuonna hieman yli Suomen pinta-alan verran Amazonin sademetsää.
Murheellisen tilanteen vuoksi WWF Suomi teki lokakuussa katastrofikeräyksen, jolla tuetaan metsäpalojen sammuttamista sekä autetaan paikallisyhteisöjä ja luontoa palautumaan metsäpaloista.
”Kun aloitimme keräyksen, avun tarve oli valtava. Kollegamme Boliviassa vierailivat väliaikaisessa suojassa, johon oli evakuoitu yhdestä kylästä 300 ihmistä. Arvioiden mukaan jopa miljoonia eläimiä oli jo siinä vaiheessa kuollut paloissa”, kertoo WWF Suomen kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Palopelastajat ovat usein vapaaehtoisia, jotka suojelevat omaa yhteisöään.
Sammutustyöt vapaaehtoisten ja paikallisyhteisöjen varassa
Amazonin sademetsä ulottuu yhdeksän valtion alueelle ja suurin osa sademetsästä sijaitsee Brasiliassa. WWF Suomen keräyksellä saatiin 40 000 euroa, joilla tuetaan paloista pahasti kärsinyttä Boliviaa. WWF Suomi on tehnyt kummien tuella pitkään töitä arvokkaiden luontokohteiden suojelemiseksi.
Paikallisella WWF:llä on ollut merkittävä rooli palojen torjunnassa, sillä se on pystynyt tukemaan paikallisia yhteisöjä ja alkuperäiskansoja.
“Bolivia on yksi maailman köyhimmistä maista, eikä viranomaisilla ole juuri minkäänlaisia resursseja metsäpalojen sammuttamiseen. Sammutustyöt ovat pitkälti vapaaehtoisten ja metsässä asuvien paikallisten kyläyhteisöjen varassa”, Kaukonen sanoo.
Palojen sammuttamiseen tarvitaan sammutusvälineistöä ja suojavarusteita, kuten vesiletkuja, sammutusharavia, lapioita, kypäriä, saappaita ja suojapukuja. Boliviassa WWF on ostanut muun muassa vesipumppuja ja suojavarusteita sekä kouluttanut paikallisia ihmisiä metsäpalojen sammuttamiseen.
Miljoonia eläimiä kuollut paloissa
Laajat metsäpalot vaikuttavat eläimiin eri tavoin. Esimerkiksi jaguaarit ja muut nopeasti ja laajoilla aloilla liikkuvat eläimet pääsevät metsäpaloja helpommin pakoon. Hitaammin liikkuville eläimille, kuten laiskiaisille ja vyötiäisille, palot ovat olleet jopa tappavia.
”Metsäpaloilla on ollut dramaattisia vaikutuksia alueen lajistoon jo nyt. Miljoonia eläimiä on kuollut, minkä lisäksi tuho vaikuttaa syntyvyyteen. Palot tuhoavat elinympäristöjä, ja eläimet etsivät vettä, ruokaa j
Paikalliset biologit ja eläinlääkärit ovat auttaneet paloissa loukkaantuneita eläimiä. Ravintoa, vettä ja lääkkeitä on ostettu myös WWF:n keräämillä varoilla.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Osa papukaijoista on herkkiä savulle pienen kokonsa ja hauraiden keuhkojensa vuoksi. Tätä lintua autettiin Santa Cruzin alueella Boliviassa.
Hitaasti liikkuvia laiskiaisia loukkaantui paloissa paljon, ja niitä hoidettiin useissa eri hoitokeskuksissa.
Palot sytyttää usein ihminen
Suurin osa metsäpaloista on saanut alkunsa ihmisen sytyttämistä paloista. Usein palot alkavat, kun maa- ja karjatiloilla poltetaan maata, jotta siitä kasvaisi nopeammin ruohoa laiduntavalle karjalle tai jotta maasta tulisi hedelmällisempää viljelyä varten.
Ilmastonmuutoksen vuoksi palot leviävät entistä nopeammin ja laajemmalle. Tänä vuonna Etelä-Amerikassa on ollut poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa.
Kun Amazonin metsäpeite häviää joko metsäpalojen tai hakkuiden seurauksena, alueen mikroilmasto muuttuu ja kostea metsä muuttuu savannimaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi useiden sademetsään sopeutuneiden lajien häviämistä. Lisäksi tuhoutuessaan sademetsä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, kun nyt metsällä on tärkeä rooli sen hillitsemisessä.
Amazonin ekosysteemin muuttumisella olisi tuhoisia vaikutuksia myös sen alueella eläville ihmisille, sillä monien elinkeino on suoraan riippuvainen sademetsästä. Amazonin sademetsän muodostama kosteus mahdollistaa hyvät viljely- ja elinolot laajoille alueille Etelä-Amerikassa.
”Kaikkia Amazonin sademetsän tuhoutumisesta koituvia seurauksia ei pystytä ennustamaankaan, mutta varmaa on, ettei muutos ole luonnon ja ihmisen kannalta ainakaan parempaan suuntaan”, Kaukonen sanoo.
Sadekausi sammuttaa palot, mutta tuo uuden uhan
Marraskuun alussa alkanut sadekausi toi hetkellisen helpotuksen metsäpaloihin, mutta samalla se toi tullessaan uuden haasteen.
Sateet huuhtovat palaneen metsän tuhkaa jokiin ja järviin, mikä vaikuttaa vesistöjen happitasapainoon. Tämän seurauksena kaloja ja muita vesistöjen eläimiä kuolee. Kalojen kuolemat vaikuttavat niitä syövien ihmisten ja eläinten ravinnonsaantiin ja vesistöjen pilaantuminen juomaveden saatavuuteen.
”Erityisen huolissamme olemme uhanalaisen jokidelfiinin selviytymisestä. Jo kuivuus ja kuumuus ovat koetelleet delfiinejä, ja nyt niiden ravinto ja elinympäristö ovat uuden uhan edessä”, Kaukonen sanoo.
Kuuntele juttu
Auta luontoa katastrofin keskellä
Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvien äkillisten katastrofien määrä on kasvanut globaalisti yli 40 prosentilla viimeisen 20 vuoden aikana. WWF:n luonnonkatastrofirahastoon tulleiden lahjoitusten avulla autamme luontoa ja paikallisyhteisöjä toipumaan tuhoista sekä varautumaan tuleviin katastrofeihin. Jokainen euro tulee tarpeeseen.