Kansainvälisellä sopimuksella eroon muoviroskasta

Mikä on kansainvälinen muoviroskasopimus?

Kansainvälisen muoviroskasopimuksen avulla on tarkoitus luoda kaikkia maailman valtioita sitovat säännöt muovin käytölle aina sen tuotannosta ja kulutuksesta jätehuoltoon, jotta muovisaastuminen saataisiin loppumaan.

YK-vetoisen muoviroskasopimuksen valmistelu alkoi kaksi vuotta sitten ja sen on määrä valmistua joulukuun alussa.

Miksi muoviroskasopimus tarvitaan?

Muoviroska on yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille ja ympäristölle laajemmin. Maailman merissä on tällä hetkellä jo yli 150 miljoonaa tonnia muovia, ja nykymenolla merten muoviroska uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

Eläimet, esimerkiksi linnut, hylkeet ja merikilpikonnat, nielevät muovia ja takertuvat siihen, mikä voi aiheuttaa niille vakavia terveysongelmia tai jopa kuoleman. Hajotessaan muovi muuttuu mikromuoviksi, jota on löydetty myös ihmiskehosta, jopa ihmisen aivoista. Mikromuovin terveysriskejä ei vielä tunneta tarkasti, mutta tuoreimmissa tutkimuksissa on havaittu viitteitä muun muassa yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin.

Monelle tulevat muoviroskaongelmasta ensimmäisenä mieleen Tyynenmeren valtavat muoviroskalautat, mutta ongelma on huomattavasti laajempi ja koskettaa myös omaa Itämertamme. Suomen yleisin muoviroska on tupakantumppi.

Koska muoviroska on globaali ongelma, se vaatii globaalia ratkaisua.

Miten WWF liittyy muoviroskasopimukseen?

WWF on jo vuosia vaatinut kansainvälisiä sääntöjä muoville. Keräsimme muun muassa yli 2,2 miljoonaa allekirjoitusta vetoomukseen sopimuksen puolesta.

Muoviroskasopimuksen valmistelun aikana olemme osallistuneet neuvotteluihin ja pyrkineet vaikuttamaan sen sisältöön. Me vaadimme sopimukseen sitovia sääntöjä, jotka velvoittavat valtioita. Nykytilanne osoittaa, etteivät vapaaehtoisuuteen perustuvat säännöt ole auttaneet muoviroskaongelman ratkaisemisessa.

Yksi tärkeimmistä vaatimuksistamme on, että sopimuksessa kiellettäisiin kokonaan kaikkein haitallisimmat muovituotteet, eli turhat kertakäyttömuovit ja haitallisia kemikaaleja sisältävät muovit. 70 prosenttia kaikesta meriin päätyvästä muoviroskasta on kertakäyttömuovia, kuten muovipusseja, pillejä, ruokapakkauksia ja muovisia aterimia.

Voiko sopimus todella ratkaista globaalin muoviroskaongelman?

Vastaavanlaisella kansainvälisellä ympäristösopimuksella kiellettiin aikoinaan onnistuneesti otsonikerrosta heikentäneiden aineiden käyttö, eli parhaimmillaan sopimus voi olla hyvinkin tehokas ratkaisu.

On arvioitu, että kansainvälisten sääntöjen avulla neitseellisen muovin tuotanto voisi vähentyä vuoteen 2019 verrattuna 30 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Puutteellisesti käsitellyn muovijätteen, joka voi päätyä esimerkiksi kaatopaikoille tai ympäristöön, määrä puolestaan voisi vähentyä arviolta jopa 90 prosentilla.

Lopulta paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka kunnianhimoinen sopimus saadaan aikaan.