© Mervi Kunnasranta
Julkaistu

Apukinoskuutit liikkuvat vaarallisilla vesillä

Neljä apukinoksiin syntynyttä kuuttia sai seurantalaitteen tänä keväänä Pihlajavedellä. Kolme niistä on jo laajentanut elinpiiriään verkkorajoitusalueen ulkopuolelle, selviää Itä-Suomen yliopiston toteuttamasta tutkimuksesta. Kuuttien seurannassa kokeillaan tänä vuonna uutta tekniikkaa, jonka tarjoama aineisto on äärimmäisen tarkkaa. 

Tutkimuksen erityishuomio kohdistuu siihen, miten kuuttien elinpiiri sijoittuu suhteessa verkkokalastusrajoituksiin.

”Kuutit aloittavat elinpiirinsä laajentamisen tyypillisesti toukokuun puolivälissä. Myös kaikki seurannassa olevat neljä apukinoskuuttia ovat lähteneet pesäluotonsa välittömästä läheisyydestä. Kuutit uiskentelevat laajoilla alueilla useiden kilometrien päässä syntymäpaikoiltaan. Kuutit viihtyvät nyt erityisesti rantavesissä, ja kolme kuuttia on jo käynyt verkkorajoitusalueen ulkopuolisilla alueilla”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta.

Seurannassa käytetään tänä vuonna uutta tekniikkaa. Yhdellä kuuteista on kevyt GPS-seurantalaite, jonka tarjoama aineisto on erittäin tarkkaa. Laitteen avulla saadaan ensimmäistä kertaa tietoa myös poikasten sukelluskäyttäytymisestä. Kolmea muuta kuuttia seurataan perinteisillä radiolähettimillä.

Yli 90 % saimaannorpan kuuteista syntyi tänä vuonna apukinoksiin poikkeuksellisen heikon lumitilanteen takia. Kolatut kinokset näyttävät tarjonneen vähintäänkin kohtuullisen suojan, sillä seurannassa olevat kuutit ovat normaalipainoisia ja hyväkuntoisia. Poikkeuksellisesta keväästä hengissä selvinneiden apukinoskuuttien suurin vaara ovatkin nyt verkot. Poikasten ensimmäisten itsenäisten viikkojen ajan suojaa tarjoaa verkkokalastuskielto, mutta se päättyy kesäkuun lopussa.

”Toivoisimme verkkojen jäävän naulaan myös rajoitusalueiden ulkopuolella ja rajoitusajan loputtua, jotta apukinoskuuttien hyvin alkanut taival saisi edelleen jatkua”, toivoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Itä-Suomen yliopiston vetämä kuuttitutkimus toteutetaan osana Metsähallituksen koordinoimaa Saimaannorppa-Life-hanketta, jossa saimaannorpan suojelua edistetään monipuolisten toimenpiteiden, tutkimuksen ja tiedonvälityksen avulla.
Kalaverkkoja ja muita saimaannorpalle vaarallisia kalanpyydyksiä koskevia rajoituksia voi tarkastella osoitteessa norppakartta.wwf.fi.

Lisätietoja:

Tutkija Marja Niemi, Itä-Suomen yliopisto, 050 341 3654
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, 0400 168 939