Julkaistu

Arktisten alueiden lämpenemisellä vakavammat seuraukset kuin on uskottu

WWF:n tänään Rovaniemellä esittelemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisilla alueilla voivat aiheuttaa massiivisia muutoksia koko maapallon ilmastossa ja sääoloissa. Merkittävimpiä vaikutuksia ovat merenpinnan nousu ja tulvien lisääntyminen, sääilmiöiden muutokset meri- ja ilmavirtojen muuttuessa sekä kasvihuonekaasujen vapautuminen ilmakehään valtavien jäätyneiden hiilivarastojen sulaessa.

Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen tuoreita tutkimustuloksia arktisten alueiden ja globaalin ilmaston monimutkaisista takaisinkytkennöistä. Sen tulokset osoittavat hätkähdyttävästi, että pohjoisten alueiden lämpeneminen ei ole vain paikallinen ongelma; takaisinkytkentöjen kautta seurauksista kärsivät ihmiset eri puolilla maapalloa.

WWF:n arktisen ohjelman asiantuntija Martin Sommerkorn esitteli raportin Rovaniemen Arktikumissa järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuudessa puhuivat myös Rovaniemen yliopiston Arktisen keskuksen tutkija Minna Turunen sekä paikalliset matkailu- ja poroelinkeinon harjoittajat. ”Raportti osoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä todella pikaisesti”, Sommerkorn varoitti. ”Jos arktisten alueiden annetaan lämmetä liikaa, takaisinkytkennät saattavat riistäytyä kokonaan hallinnastamme.”

Raportin tulokset puhuvat karua kieltään ilmastonmuutoksen ennusteita nopeammasta etenemisestä arktisilla seuduilla. Arktisilla alueilla lämpeneminen on noin kaksi kertaa nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Pohjoisen jäämeren kesäaikainen jääpeite sulaa merkittävästi nopeammin kuin hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC ennusti pari vuotta sitten ilmestyneessä arviointiraportissaan. Merenpinnan ennustetaan raportissa nousevan tällä vuosisadalla yli metrin, eli yli kaksi kertaa IPCC:n arvioita nopeammin. Suolaveden tulviminen maa-alueille voi koskettaa yli neljännestä maapallon väestöstä tällä vuosisadalla.

Jäätiköiden sulaminen lisää makean veden virtaamista valtameriin ja lämmittää merivettä. Lämpenemisen myötä merivirtaukset ja ilmavirtaukset muuttuvat globaalilla tasolla. Lisäksi arktiset muutokset leviävät maapallon laajuisiksi valtavien merenalaisten hiilivarastojen sulaessa ikiroudasta pohjoisilla mannerjalustoilla. Näissä metaanihydraateissa on varastoituneena enemmän hiiltä kuin kaikissa tunnetuissa fossiilisten polttoaineiden esiintymissä yhteensä, ja niiden vapautuminen ilmakehään voi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä dramaattisesti.

”Meidän on otettava pohjoisten alueiden viestit vakavasti”, Sommerkorn painotti. ”Tulevassa kansainvälisessä ilmastosopimuksessa on sitouduttava päästövähennyksiin, joilla vaarallinen ilmastonmuutos todella on mahdollista välttää. Kehittyvien maiden saaminen mukaan sopimukseen edellyttää teollisuusmailta nyt aktiivisuutta erityisesti rahoituskysymyksen ratkaisemisessa.”

Lisätietoja:
Martin Sommerkornin haastattelut: Viestintäjohtaja Anne Brax, WWF Suomi, 050 367 1888, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Kyselyt raportin sisällöstä suomeksi: Ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi, WWF Suomi, 040 18 09497, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Taustaa toimittajille:

WWF:n tuottama tieteellinen yhteenvetoraportti Arctic Climate Feedbacks – Global Implications julkaistiin kansainvälisesti 2.9.2009. Suomessa julkaisu tapahtui WWF:n järjestämässä seminaarissa Rovaniemellä tänään 15.9.2009.

Arctic Climate Feedbacks – Global Implications -raportti (pdf-tiedosto, englanninkielinen)
Raportin tiivistelmä (pdf-tiedosto, englanninkielinen)

Kansainvälinen yhteisö kokoontuu joulukuussa 2009 Kööpenhaminaan solmimaan Kioton pöytäkirjan jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta. WWF on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tuottanut ilmastotieteen mukaisen version sopimustekstistä ja työskentelee aktiivisesti kunnianhimoisen, oikeudenmukaisen ja sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi.

Järjestöjen sopimusluonnos (englanniksi)

WWF:n pääasialliset odotukset tulevalle kansainväliselle ilmastosopimukselle ovat, että sopimus

  • vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä; teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä
  • tarjoaa puitteet vähähiiliseen talouteen siirtymiselle
  • tarjoaa siirtymätalouksille ja muille kehittyville maille pääsyn puhtaisiin teknologioihin
  • tukee ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista kehittyvissä maissa; yhteensä teollisuusmaiden on sitouduttava tukemaan kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia vähintään 160 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosittain
  • tukee WWF:n metsäkadon nettonollaustavoitetta.

Lisätietoa WWF:n kannoista ilmastosopimukseen (englanniksi)

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi.