© Mauri Rautkari / Ekokuva Oy / WWF
Julkaistu

Asetusluonnos Itämeren hylkeiden metsästyksestä ohittaa kansainvälisten hyljetutkijoiden näkemyksen

WWF Suomi teilaa maa- ja metsätalousministeriön itämerennorpan ja harmaahylkeen metsästystä koskevan asetusluonnoksen. Esitys itämerennorpan tavanomaisen pyynnin aloittamisesta vaarantaa itämerennorpan suojelun ja on vastoin alueen maiden hyljeasiantuntijoiden suosituksia. Myös hallille esitetty metsästyskiintiö olisi Suomen metsästysalueen kannan kestävän verotuksen tasoon nähden moninkertaisesti liian suuri.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi yllättävän asetusluonnoksen 3. heinäkuuta.  WWF ihmettelee sitä, että MMM on luonnoksen mukaan sallimassa kansainvälisesti uhanalaisen lajin pyynnin.  Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN määritteli itämerennorpan viimeisimmässä arviossaan uhanalaiseksi (vaarantunut, VU). Täksi vuodeksi myös Yhdysvaltain viranomaiset lisäsivät itämerennorpan uhanalaisten lajien luetteloon. Syynä uhanalaisuuteen on kannan pieni koko, vain puolet normaalista oleva kasvunopeus ja ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka.

MMM:n esityksen mukaan Suomi kuitenkin sallisi uhanalaisen itämerennorpan pyynnin aiemmasta poikkeuslupamenettelystä poiketen tavanomaisena ”kannanhoidollisena” metsästyksenä ja aiempaan nähden yli kolminkertaisella sadan norpan todella suurella pyyntikiintiöllä.

”Kun maa- ja metsätalousministeriö avasi vain kolme vuotta sitten muun muassa WWF:n vastustuksesta huolimatta itämerennorpan metsästyksen poikkeusluvin, esitimme huolenamme, että jatkossa vaarana on myös pyyntikiintiöiden kasvattaminen ja lupaehtojen väljentäminen. Juuri näin maa- ja metsätalousministeriö on nyt tekemässä, hyvin nopealla aikataululla ja jälleen kerran tutkijoiden kannan vastaisesti”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

”Mitään parannusta itämerennorpan suojelutilanteessa ei samaan aikaan ole tapahtunut, vaan esimerkiksi Suomenlahden osakanta on häviämässä ja alalaji on nyt myös Yhdysvaltain tiukan uhanalaislainsäädännön luettelossa.”

Metsästystä ilman perusteita

WWF:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö ei esitä perustetta, miksi itämerennorpan kaltaisen uhanalaisen lajin pyynti tulisi sallia ylipäänsä, ja asetusluonnosta perustelevan taustamuistion hyljevahinko-osuus koskee lähinnä toista lajia, harmaahyljettä.

”Koska itämerennorppa ei aiheuta merkittäviä kalastusvahinkoja, esitys ei palvele kenenkään etua”, kummastelee Tolvanen.

Itämeren suojelukomission (HELCOM) hyljetyöryhmän asiantuntijat pitävät Perämeren–Pohjanlahden osakannan suhteen 10 000 norppaa rajana, jota pienemmässä kannassa pyyntiä ei tule sallia. Asetusehdotuksen mukaan Suomi kuitenkin aloittaisi omin päin metsästyksen ennen tämän ehdon täyttymistä: Perämeren alueen koko Ruotsin ja Suomen yhteinen norpan laskentakanta on 7000 yksilöä, josta Suomen osuus on puolet eli noin 3500 norppaa.

WWF vaatii, että maa- ja metsätalousministeriö luopuu esitetystä itämerennorpan tavanomaisen ”kannanhoidollisen” metsästyksen aloittamisesta eikä kasvata poikkeusluvilla sallittavaa pyyntikiintiötä nykyisestä.

MMM haluaisi pyytää kolmanneksen halleista

MMM:n esityksen mukaan harmaahylkeen pyyntikiintiö pidettäisiin 1050 yksilössä, minkä lisäksi Ahvenanmaan alueella on oma 450 yksilön kiintiönsä.  Tämän 1500 hallin pyyntikiintiö, jonka Suomi on yksipuolisesti varaamassa itselleen, vastaa koko Itämeren hallikannan kestävän verotuksen tasoa yhteensä. Suomen metsästysalueen harmaahyljekanta on ollut laskennoissa vain noin 3500 yksilöä, joten esitetty 1050 hylkeen kiintiö olisi lähes kolmannes kyseisen alueen hyljemäärästä.

”Esitetty kiintiö olisi Suomen metsästysalueen kannan kestävän verotuksen tasoon nähden moninkertaisesti liian suuri, ja lisäksi vahinkoperusteisten lupien määrän rajoituksen poistaminen voisi johtaa poikkeuslupien määrän kasvuun ja entistä väljempään käyttöön”, Petteri Tolvanen sanoo.

”Perustelu, jonka mukaan kattoa poikkeusluville ei ole tarpeen asettaa, koska lupia on haettu vain muutama, on kestämätön.”

WWF vaatii, että maa- ja metsätalousministeriö vähentää harmaahylkeen pyyntikiintiön Suomen metsästysalueen kantaan nähden kestävälle tasolle, eli noin 300-400 yksilöön mukaan lukien poikkeusluvilla pyydettävät. Lisäksi WWF vaatii, että poikkeusluvilla pyydettävät hylkeet luetaan aina kiintiöihin.

Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. 0400 168939
Antti Halkka, WWF Suomen merihyljetyöryhmän pj, puh. 040 700 6582