Itämeren öljyonnettomuuden ennaltaehkäisyssä on vielä paljon töitä – Suuröljyonnettomuus on jatkuvasti vaaniva uhka
Itämeren öljyliikenteen kasvaessa Itämerelle on saatava sitovia kansainvälisiä, meriturvallisuutta parantavia määräyksiä. Tähän on mahdollisuus, jos Itämeren rantavaltiot anovat niitä Kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta. WWF korostaa, että Suomen on oltava tässä asiassa aktiivinen.
Suomenlahdella lyhyen ajan sisällä tapahtuneet kaksi pohjakosketusta osoittavat suuronnettomuuden olevan jatkuvasti vaaniva uhka. Kaikkia keinoja Itämeren öljyonnettomuuden ehkäisemiseksi ei ole saatu käyttöön.
Kaksi vuotta sitten Itämeren rantavaltiot Venäjää lukuun ottamatta anoivat IMO:lta Itämeren erityisen herkän merialueen aseman (PSSA) yhteyteen eräitä lisäturvamääreitä. Monia olennaisia säädöksiä kuitenkin puuttuu, eikä niitä ole toistaiseksi valmisteilla.
WWF korostaa, että koko Itämerta halkovalle päälaivareitille tarvitaan kaistajako ja alusliikenteen valvontajärjestelmä (AIS ja VTS). Suomenlahdella nämä ovat jo käytössä, ja ne ovat osoittaneet tarpeellisuutensa alusten törmäysriskin pienentämiseksi.
WWF on myös vaatinut selvitystä siitä, miten vaikeasti navigoitaviin Tanskan salmiin voitaisiin saada käyttöön pakollinen luotsaus. Luotsauksen käyttöön salmissa liittyy kansainväliseen merioikeuteen liittyviä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi Itämeren rantavaltioiden tulee olla IMO:ssa aktiivisia.
Itämeren maiden tulee myös anoa omille aluevesilleen lisäturvamääreitä, kuten saattohinaajien käyttöä satamiin tultaessa. Myös muilla vaikeasti navigoitavilla alueilla esimerkiksi itäisellä Suomenlahdella on käytettävä luotsia ja/tai saattohinausta.
“WWF tukijoineen kampanjoi Suomessa ja kansainvälisesti Itämeren PSSA-aseman puolesta vuosia. Onnistuimme tavoitteessamme ja aiomme onnistua myös tehokkaiden lisäturvamääreiden liittämisessä PSSA:han. WWF vaatii, että Suomen tuleva hallitus edistää hallitusohjelmassaan Itämeren meriturvallisuutta ja parantaa myös öljyntorjuntavalmiuksia”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
WWF Suomi panostaa öljyonnettomuuksien ennaltaehkäisyn lisäksi öljyntorjuntaan. WWF:n vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa on jo lähes 4000 vapaaehtoista. WWF Suomen mallin mukaan myös Viroon perustettiin vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot. WWF ajoi läpi myös rahat liikuteltavalle öljyyntyneiden eläinten hoitoyksikölle ja kouluttaa ensi toukokuussa vapaaehtoisia öljyyntyneiden lintujen hoitoon.
Taustatietoa toimittajille:
- Suomenlahdella kuljetetaan vuosittain noin 140 miljoonaa tonnia öljyä. Määrä on kasvussa ja sen on ennustettu ylittävän jopa 200 miljoonaa tonnia vuoteen 2010 mennessä.
- Jos Primorskin öljykuljetukset lisääntyvät, Itämerellä arvellaan lähivuosina liikkuvan 100 öljytankkeria viikossa. Nyt määrä on noin 70.
- Itämerellä liikkuviin suurimpiin öljytankkereihin mahtuu 150 000 tonnia öljyä.
- Espanjan rannikon saastuttaneen, Prestige-tankkerista valuneen öljyn määrä oli noin 64 000 tonnia.
Lisätietoja:
WWF / suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020