Julkaistu

Itämeren suojeluohjelman toimet jäljessä aikataulusta

Rantavaltioiden toimenpiteet Itämeren yhteisen toimintaohjelman toteuttamiseksi ovat reilusti jäljessä aikataulustaan, ja aikatauluja lykätään yhä eteenpäin. Kansalaisten kiinnostuksesta ja annetuista korkean tason lupauksista huolimatta Itämeren suojelu kaipaa edelleen ennen kaikkea konkreettisia tekoja. Tämä käy ilmi WWF:n seurantaraportista, jonka järjestö teetti HELCOMin ministeritason kokousta silmälläpitäen. Kokous pidetään torstaina 20. toukokuuta Moskovassa.

Itämeren maiden ympäristöministerit allekirjoittivat Itämeren suojelukomission toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) Krakovassa vuonna 2007 ja Moskovan ministeritason kokouksen tarkoitus on ohjelman toimeenpanon arviointi. Toimintaohjelmassa on kaikkiaan yli 100 sitoumusta, joista noin 50 tulee toteuttaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Sitoumusten tavoitteena on palauttaa Itämeren hyvä ekologinen tila vuoteen 2021 mennessä.

”HELCOMin yhteisen toimintaohjelman voima ja idea on siinä, että samat Itämeren suojelutoimet toteutetaan kaikissa rantavaltioissa yhteneväisesti, jolloin toimenpiteiden yhteisvaikutus on merkittävä”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen. ”Teettämämme raportin perusteella näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmaa toteutetaan pirstaleisesti ja toimintaa leimaa pienimmän yhteisen nimittäjän periaate; kun yksi osapuoli jarruttaa, koko toimeenpano helposti hidastuu.”

WWF arvioi Gaia Consulting Oy:lla teettämässään raportissa Itämeren suojelun toimintaohjelman toteutusta neljällä ohjelman toiminta-alueella, jotka ovat rehevöityminen, haitalliset aineet, luonnon monimuotoisuus ja merenkulun vaikutukset. Kaikkiaan WWF arvioi noin 30 toimenpiteen toteutumista; paino on toimissa, joiden tuli olla valmiina tämän vuoden loppuun mennessä.

”Itämeren suojeluohjelman toimeenpanon arviointi oli varsin haasteellista, koska valtioiden raportit toimeenpanon toteutuksesta olivat myöhässä eikä suurin osa niistä ollut valmiina kokouksen alla”, Sampsa Vilhunen harmittelee. Raportin johtopäätökset perustuvatkin suurimmalta osin HELCOMin sihteeristön viime kuukausien aikana keräämään, ohjelman toteutusta koskevaan aineistoon.

Esimerkkeinä myöhässä olevista toimenpiteistä raportti mainitsee muun muassa merellisten suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitelmien puuttumisen. Vaikka merellisiä suojelualueita on jo yli 10 prosenttia Itämeren pinta-alasta, alueet eivät vielä muodosta edustavaa eikä yhtenäistä suojelualueverkostoa.

Helppojakaan toimia ei ole vielä tehty

Rehevöitymisen ehkäiseminen on tärkeä osa Itämeren suojelun toimintaohjelmaa, mutta käytännön toimissa on vitkasteltu. “Pesuaineiden fosfaatin korvaaminen muilla, haitattomilla aineilla, on esimerkki helposti toteutettavasta ja kustannustehokkaasta toimesta, jonka aikataulut ovat useimmissa maissa lykkääntyneet”, Sampsa Vilhunen sanoo.

”Maatalouden eniten ravinnekuormitusta aiheuttavat yksiköt oli tarkoitus listata, jotta tehostettuja toimenpiteitä voitaisiin suunnata niihin; tästä sitoumuksesta tunnutaan kuitenkin luopuneen. Tämä on sääli, koska maatalouden kuormituksen vähentämisessä todella kaivattaisiin uusia päänavauksia”.

”Toimenpiteitä haitallisten vieraslajien leviämisen ehkäisemiseksi ei ole myöskään toteutettu”, Sampsa Vilhunen lisää.

Yhä vain uusia selvityksiä…

HELCOMin kokouksessa 20. toukokuuta hyväksytään Itämeren suojelua koskeva julkilausuma, jonka sisällöltä WWF kaipaa uusia, konkreettisia avauksia. ”Konkreettisten toimien ja päätösten sijaan julkilausuman luonnoksessa puhutaan toistuvasti ”arvioinneista”, ”uudelleenarvioinneista” ja ”uusista selvityksistä” toteaa Vilhunen. WWF muistuttaa, että nykyään tiedetään tarpeeksi siitä, mitä Itämeren hyväksi pitää tehdä ja nyt on toimimisen paikka.

WWF:n raportissa todetaan Itämeren suojeluohjelman seurannan olevan vaikeaa tavoitteiden tulkinnanvaraisuuden sekä saatavilla olevan tiedon vaikeaselkoisuuden ja puutteellisuuksien takia. WWF rohkaiseekin HELCOMia ja sen osapuolia luomaan raportointi- ja arviointijärjestelmän, joka olisi mahdollisimman avoin ja selkeä ja kertomaan avoimesti myös sen, missä ei olla onnistuttu.

”Itämeren suojelu kiinnostaa valtavasti tavallisia kansalaisia, yrityselämää ja poliitikkoja. Jos suojelun edistymisestä on vaikea saada tietoa, tämä voi turhauttaa ihmisiä – ja paljon on menetetty.”

WWF:n seurantaraportti ”Analysis of the status of implementation of the Baltic Sea Action Plan”

Lisätietoja:

WWF:n raportti Itämeren suojelun toimintaohjelman toimeenpanosta valmistui 14.5.2010. Tämän jälkeen jotkin maat ovat lähettäneet lisää informaatiota ohjelman kansallisesta toimeenpanosta. Raportista ja viime hetken tiedoista voi kysyä WWF:n Itämeriohjelman edustajilta, jotka ovat läsnä HELCOM-kokouksessa Moskovassa:

Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, puh. +358 40 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi

Mats Abrahamsson, WWF:n Itämeriohjelman johtaja, puh. +46 705 821499, mats.abrahamsson@wwf.se

Ottilia Thoreson, WWF:n Itämeriohjelman koordinaattori, puh. +46 732 745867 ottilia.thoreson@wwf.se

Haastattelupyynnöt HELCOM-kokouksen aikana 19.5. ja 20.5. myös viestintäjohtaja Anne Brax, WWF Suomi, puh. +358 50 367 1888, anne.brax@wwf.fi