Itämerennorppa © Petteri Tolvanen / WWF
Julkaistu

Itämeren suojelusopimuksesta lipsutaan – Suomi toiseksi paras vertailussa, jossa millään valtiolla ei ole syytä juhlaan

WWF:n maanantaina julkaisema selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren yhdeksän rantavaltiota lipsuvat sitoumuksistaan terveemmän Itämeren saavuttamiseksi. Näyttää myös siltä, että mikään maa ei ole ryhdistäytymässä Itämeren suojelussa. Valtioiden tekemistä lupauksista huolimatta Itämeren elpyminen on ollut verkkaista, ja meren tila on jossain määrin jopa huonontumassa.

Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat Itämeren suojeluun tähtäävän toimenpideohjelman, Baltic Sea Action Planin (BSAP), hieman yli 10 vuotta sitten. Ohjelmalla valtiot sitoutuivat parantamaan Itämeren tilaa merkittävästi vuoteen 2021 mennessä. WWF:n maanantaina julkaisema Baltic Sea Scorecard 2018 arvioi ja pisteyttää maiden suoriutumista sen pohjalta, miten hyvin ne ovat toteuttaneet yhdessä sopimiaan suojelutoimia.

WWF:n arvioinnissa tarkasteltiin maiden suoriutumista rehevöitymisen ehkäisemisessä, haitallisten aineiden torjumisessa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja meriliikenteen turvallisuuden lisäämisessä. Selvitys osoittaa, että Itämeren suojelun toimeenpano ontuu jokaisella neljällä osa-alueella: 58:sta tärkeimmästä yhdessä sovitusta toimenpiteestä maat ovat toteuttaneet vain alle kolmanneksen (16 toimenpidettä).

Arviot pakkasen puolella

Suomi on toteuttanut Itämeren suojelun toimenpideohjelmaa toiseksi parhaiten (kokonaisarvio on -14). Ruotsi on ykkösenä (kokonaisarvio -11), kun taas Venäjä on kaukana hännillä yhdeksäntenä (kokonaisarvio -43). Maiden miinusmerkkiset kokonaisarviot osoittavat, että mikään Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta ei ole toteuttanut riittävästi toimia. Yksikään maa ei myöskään millään ehdi toteuttaa tavoitteitaan ajallaan.

”Itämeren suojelun toimenpideohjelma on Itämeren valtioille ainutlaatuinen keino suojella Itämerta yhteisesti sovituin keinoin”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

”Nykyisellä vauhdilla näitä sovittuja suojelutoimia ei selvästikään saada toteutettua ennen takarajaksi asetettua vuotta 2021 – saati että Itämeren tila ehtisi parantua siihen mennessä. Itämeri kärsii edelleen monista ympäristöhaitoista, kuten rehevöitymisestä ja haitallisten vieraslajien leviämisestä”, Vilhunen jatkaa.

Parhaimmat pisteet Itämeren rantavaltiot ovat saaneet suojelutoimista, joilla tähdätään haitallisten kemikaalien vähentämiseen, merialuesuunnittelun parantamiseen sekä Itämeren eläinlajien suojeluun. Sen sijaan Itämeren rehevöitymisen suunta on ollut huonompi.

Suomi sai selvityksessä kärkipisteet merenkulun ympäristöystävällisyyden parantamisessa. Suomi myös jakoi toisen sijan toimenpiteissä, joilla vähennetään haitallisten aineiden pääsyä Itämereen.

Lisäksi Suomi oli jaetulla kakkossijalla toimissa, joita maa on tehnyt luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Tässä aihealueessa kaikkien kokonaispisteet jäivät kuitenkin reilusti miinukselle, mikä tarkoittaa sitä, että myös Suomella on vielä useita parannuksia tehtävänä.

Aikaraja umpeutumassa

Itämeren mailla on edessään suuria haasteita saavuttaakseen hyvän ekologisen tilan Itämerellä, sillä suurimman osan BSAP:ssa sovituista toimenpiteistä piti olla tehtynä hyvissä ajoin ennen vuotta 2021. WWF patistaa valtioita tiedostamaan ja hyväksymään sen, että Itämeren suojelu vaatii nykyistä suurempia panostuksia ja vastuu siitä on kaikilla. Alueellinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää esimerkiksi laivaliikenteen ympäristöystävällisyyden kehittämisessä, öljyntorjuntatöissä ja rehevöitymisen torjumisessa.

Itämeren suojeluohjelmassa sovittuja toimia ehtii vielä hyvin toteuttaa ennen deadlinen umpeutumista, muistuttaa Vilhunen.

”Ei ole tarpeellista vielä alkaa puhua tavoitevuoden siirtämisestä tai siitä, mitä tapahtuu vuoden 2021 jälkeen. Se vie huomiota pois faktalta, että vielä on kolme vuotta aikaa toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaisia suojelutoimia, joilla Itämeren tilaa voidaan parantaa.”

Baltic Sea Scorecard 2018 esitellään maanantaina 5.3. Itämeren suojelukomission HELCOMin vuosikokouksessa Brysselissä. Tiistaina 6.3. HELCOM-maiden ministerit kokoontuvat keskustelemaan Itämeren nykytilasta ja tulevaisuudesta. Keskusteluiden päätavoitteena on löytää ratkaisuja, miten Itämeren suojelussa edetään yhdessä tästä eteenpäin.

Lisätiedot:

Viikonloppuna seuraavasti: perjantaina ja lauantaina WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen, +358 40 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi

Sunnuntaina kello 1517: meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, +358 40 550 38 54

Sunnuntaina kello 1720: suojelujohtaja Jari Luukkonen

HELCOMin vuosi- ja ministerikokouksissa paikalla on maanantaina ja tiistaina suojeluasiantuntija Janica Borg, +32 483 26 22 27, janica.borg@wwf.eu

Lisää materiaalia:

Baltic Sea Scorecard 2018 – maakohtaisia tunnuslukuja (suomeksi).

Baltic Sea Scorecard 2018 -raportti (englanniksi).