Julkaistu

Kaikki toimet otettava käyttöön Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi

Sinilevälautat peittävät taas laajoja alueita mm. Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Tämä on merkki Itämeren pelottavan huonosta tilasta ja jälleen todiste siitä, että kaikki toimet Itämeren rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi ovat välttämättömiä.

WWF vaatii, että Suomen Itämeren suojeluohjelman toteuttamiseen varataan riittävät määrärahat ja haja-asutusalueiden vesistökuormituksen vähentämiseksi laadittujen uusien määräyksien toimeenpanoon saadaan vauhtia.

Valtioneuvosto teki keväällä periaatepäätöksen uudesta Itämeren suojeluohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino ja vähentää Itämeren ja erityisesti Suomenlahden ja sisävesien rehevöitymistä ja ympäristömyrkkyjen kerääntymistä ravintoketjuihin. Ohjelma sisältää useita uusia ja tehostettuja toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ohjelmassa luvataan myös huomattavaa lisärahoitusta mm. maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

"Itämeren pelastaminen on vielä mahdollista päättäväisellä ja suunnitelmallisella työllä. Suomen Itämeren suojeluohjelma antaa hyvän perustan näitä pelastamistalkoita varten. Ohjelman toteuttamiseen on ryhdyttävä pikaisesti mm. varaamalla valtion ensi vuoden budjettiin merkittävää lisärahoitusta tarkoitusta varten", sanoo WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen.

Vaikka maatalous on edelleen pahin Itämerta kuormittava tekijä, haja-asutusalueiden jätevesillä on myös huomattava merkitys: keskitetyn viemäriverkoston ulkopuolella asuu vakituisesti 1,1 miljoonaa suomalaista. Lisäksi vapaa-ajan asunnoilla viemäriverkoston ulkopuolella ja vesistöjen lähellä asuu osan vuotta yli 1,5 miljoonaa asukasta. Viemäriverkoston ulkopuolella asuvan asukkaan fosforikuormitus vesistöön on yli viisinkertainen verrattuna kunnallisen jätevesihuollon piirissä asuvaan suomalaiseen.

Ensi vuonna voimaan astuvien uusien määräyksien tavoitteena on vähentää haja-asutusalueiden kotitalouksien ja vapaa-ajan asuntojen jätevesien fosforin kuormitusta 85 % ja typen kuormitusta 40 %. Määräykset koskevat uusia kiinteistöjä välittömästi, ja vanhoissa kiinteistöissä siirtymäaika on enintään 10 vuotta. WWF pitää määräyksiä tärkeinä ja toivoo, että ne saadaan täytäntöön mahdollisimman pian. Yksi keino esimerkiksi vähentää pohjaveteen liukenevien ravinteiden määrää on saostuskaivojärjestelmän täydentäminen maasuodattamolla.

"Rakentajien ja peruskorjaajien tulisi ottaa uudet määräykset huomioon jo nyt, mutta tällä hetkellä on kuitenkin vaikea saada oikeaa tietoa parhaista käytännön ratkaisuista. Tämä voi johtaa kukkaron ja ympäristön kannalta kalliisiin virheinvestointeihin. Viranomaisten onkin pikaisesti panostettava sekä kuluttajien että laitteiden jälleenmyyjien tehokkaaseen neuvontatyöhön", ehdottaa Timo Tanninen.

Lisätietoja:

Timo Tanninen, pääsihteeri, WWF, puh. (09) 7740 1052, gsm 040 574 9266