Kamera vangitsi huippuharvinaisen Borneon sarvikuonon
Viidakkoon sijoitetulla videokameralla saatiin ainutlaatuista videomateriaalia äärimmäisen uhanalaisesta ja ujosta Borneon sarvikuonosta, kertoivat WWF ja Malesian ympäristöviranomaiset tänään. Kaksiminuuttinen video näyttää eläimen syövän, kävelevän kohti kameraa ja haistelevan laitteita. Se on ensimmäinen video, josta pystytään havainnoimaan yhden maailman harvinaisimman sarvikuonon käytöstä luonnossa. Kuva-aineisto on tiedotusvälineiden käytössä.
Tutkijoiden arvioiden mukaan Borneon saarella on jäljellä enää 25–50 sarvikuonoa. Näitä viimeisiä sumatransarvikuonon alalajin edustajia uskotaan olevan jäljellä enää Sabahin alueen sademetsässä Malesiassa, alueella joka tunnetaan ”Borneon sydämenä”. Sabahin sarvikuonot elävät tiheissä viidakoissa ja ovat hyvin eristäytyneitä. Tästä johtuen niistä on hyvin vähän kuvia luonnossa, ja ensimmäinen valokuva niistä otettiinkin vasta viime vuonna.
“Ne ovat erittäin ujoja eläimiä, joita ihmiset harvoin näkevät,” sanoi Mahedi Andau, Sabahin luonnonsuojeluviraston johtaja. ”Videokamera-ansa tarjoaa meille mahtavan mahdollisuuden tutkia sarvikuonon käyttäytymistä.”
Kuva-aineistoa nauhoittaneen ”videokamera-ansan” kehitti Stephen Hogg WWF Malesiasta. Kameraa testattiin ensin tiikereillä Malesian niemimaalla, minkä jälkeen se asetettiin Sabahiin kuvaamaan sumatransarvikuonoa. Valokuvat ja videomateriaali kertovat sarvikuonojen tilasta, auttavat tunnistamaan erillisiä yksilöitä ja paljastavat, miten ne käyttäytyvät luonnossa.
Borneolla ei ole kahteenkymmeneen vuoteen tehty vahvistettuja havaintoja sarvikuonoista Sabahin alueen ulkopuolella, minkä johdosta asiantuntijat pelkäävät lajin olevan uhanalainen muualla saarella. Suurimpia uhkia ovat salametsästys, sarvikuonojen elinalueiden tuhoutuminen ja heikko lisääntyminen. Jäljellä olevat sarvikuonot ovat niin eristyksissä toisistaan, etteivät ne välttämättä edes kohtaa.
Borneon kolmen hallituksen, Brunein, Indonesian ja Malesian ministerit allekirjoittivat juuri historiallisen sopimuksen suojella ja hoitaa kestävästi Borneon sydäntä. WWF on työskennellyt vuosia Borneon sydämen suojelusopimuksen aikaansaamiseksi ja osallistuu jatkossa sen toteuttamiseen. Yksi Borneon alueen sademetsien suurimpia uhkia ovat öljypalmuplantaasit, joiden määrä lisääntyy valtavaa vauhtia muun muassa biopolttoaineiden tuotannon kasvun takia.
Katso sarvikuonovideon nettiversio tästä (mov-tiedosto, 4253 kt).
Taustatietoa toimittajille:
- Materiaalia Borneon sarvikuonosta tiedotusvälineiden käyttöön löytyy osoitteessa www.thenewsmarket.com/wwf. Jos käytät palvelua ensimmäistä kertaa, sinun on ensin rekisteröidyttävä. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä wwf@thenewsmarket.com. Kuvanauhat ovat TV-tasoista aineistoa.
- Borneon sarvikuonot ovat sumatransarvikuonojen alalaji, mikä tarkoittaa, että niillä on fyysisiä eroavaisuuksia Sumatralla ja Malesian niemimaalla tavattujen sarvikuonojen kanssa. Sumatransarvikuono on yksi maailman uhanalaisimmista lajeista, jonka edustajia löytyy vain Sumatralta (Indonesia), Sabahista (Borneon pohjoisosa) ja Malesian niemimaalta. Lisää aasiansarvikuonosta täällä.
- WWF:n tavoitteena on, että sarvikuonokanta on riittävä ja kykenee lisääntymään, jos sitä suojellaan salametsästykseltä. Suurella osalla naarasyksilöistä on kuitenkin lisääntymisvaikeuksia. Monet jäljellä olevat sarvikuonot ovat vanhoja ja mahdollisesti jo hedelmällisen iän ohittaneita. Kuolleisuus saattaa hyvinkin olla syntyvyyttä suurempi.
- Sabahissa ja Borneon sydämen metsissä on valtavia luonnonmetsäalueita, jotka ovat maailman luonnon monimuotoisuuden megakeskuksia. Indonesian Sumatran lisäksi Borneon sydän on yksi kahdesta paikasta maailmassa, missä orangit, elefantit ja sarvikuonot vielä elävät rinnakkain ja missä metsät ovat tarpeeksi suuria riittäville kannoille.
- WWF, Sabahin luonnonsuojeluvirasto (Sabah Wildlife Department), Sabahin metsävirasto (Sabah Forestry Department) ja SOS Rhino -järjestö valvovat Sabahin tärkeimpiä sarvikuonoalueita. Eri sidosryhmien tietoisuutta suojeluhankkeesta ja tahtoa osallistua siihen on kuitenkin kasvatettava.
- Sabahin metsävirasto johtaa 200 hehtaarin metsäalueen hankkimista sarvikuonojen suojelualueeksi ja turvaa sarvikuonojen asuinalueita Borneon sydämen alueella yhteistyössä Sabahin luonnonsuojeluviraston, Sabah-säätiön ja WWF Malesian kanssa.
Lisätietoja:
Raymond Alfred, projektijohtaja, WWF AREAS, +60 88 248 490
Angela Lim, tiedottaja, WWF Malesian Borneo-ohjelma, +60 88 262 420
Olivier van Bogaert, kansainvälisen WWF:n tiedottaja, +41 22 364 9554