Julkaistu

Korvaukset ja tutkimus keinoja sovittaa yhteen kalastajien ja hylkeiden edut

Harmaahylkeen kannan kasvun myötä lisääntyneet konfliktit luonnonsuojelun ja kalastajien välillä ovat ratkaistavissa sekä hylkeitä että kalastajia tyydyttävällä tavalla, korostaa WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen tänään Kalaviikot 2002 -tapahtuman Konflikteista yhteisymmärrykseen -seminaarissa Tampereella. Konflikteista huolimatta harmaahyljekannan kasvua on pidettävä yhtenä luonnonsuojelun menestystarinoista. Sen sijaan Itämeren norpan tila on edelleen äärimmäisen vakava.

Konfliktin lieventämisessä keskeistä on hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen kalastajille. WWF on tyytyväinen, että EU vastasi tämän vuoden alussa myöntävästi Suomen aloitteeseen, jonka mukaisesti rysäkalastajille maksetaan kertakorvauksena rysien perien vaihtaminen hylkeitä kestäviin periin. Tämän viime syksynä maa- ja metsätalousministeriölle jätetyn aloitteen takana olivat WWF ja Kalatalouden Keskusliitto.

"Uutinen oli erittäin hyvä, mutta se ei riitä. Kalastajille on maksettava korvauksia hylkeiden aiheuttamista vahingoista samaan tapaan kuin poromiehille korvataan suurpetovahingot. Korvausten on oltava pysyvämpiä kuin 2-vuotisia, mihin EU nykyisin on suostuvainen. Naapurimaassamme Ruotsissa kalastajille maksettu korvauskäytäntö on vakiintunut", Mäkinen sanoo.

Toisena konfliktia lieventävänä keinona WWF esittää hylkeiden käyttäytymistutkimusta, joka on viime vuosina jäänyt lapsipuolen asemaan. Tutkimuksessa olisi selvitettävä hylkeiden ravintokäyttäytymistä ja liikkumissädettä hylkeiden suojelualueiden ympäristössä. On tehtävä myös koko Itämerta koskeva riskianalyysi siitä, miten suuren poistopyyntikiintiön nykyinen hyljekanta sietää.

Viime vuonna koko Itämeren harmaahylkeiden laskettavissaolevaksi kannaksi saatiin noin 10 300 yksilöä.

Suomenlahden ja Saaristomeren itämerennorpan kannat saimaannorppaa vähälukuisemmat

Uhanalainen itämerennorppa uhkaa jäädä hylkeiden ja kalastajien välisessä konfliktissa suurimmaksi häviäjäksi. Sekä Saaristomeren että Suomenlahden norppakannat ovat nykytietämyksen mukaan vähälukuisempia kuin saimaannorpan kanta. WWF on huolissaan, että harmaahylkeen poistopyynnissä norppa joutuu maalitauluksi hallin sijasta. WWF haluaa, että metsästävät kalastajat koulutetaan tunnistamaan näiden kahden hyljelajin väliset erot.

Suomessa myönnettiin metsästyskaudella 1.8.2001 – 31.7.2002 Manner-Suomeen 180 harmaahylkeen pyyntilupaa. Ahvenanmaalla lupia on viime vuosina ollut noin sata vuodessa.

Lisätietoja:

WWF, meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425