Kuitupuun energiakäyttö kantoja ilmastoystävällisempää
Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen mielestä metsäenergian lisäystavoitteita ei tule täyttää kantojen käyttöä lisäämällä. Kantojen energiakäytöstä saadaan pienimmät ilmastohyödyt muihin metsäenergian muotoihin verrattuna. Kantojen noston seurauksiin liittyy myös muita epävarmuuksia.
Hallituksen ehdottama uusiutuvan energian velvoitepaketti, niin sanottu risupaketti, nojaa puun energiakäytön voimakkaaseen lisäämiseen. Metsäenergian käytön kasvun oletetaan tapahtuvan erityisesti pienpuulla ja kannoilla.
“Velvoitepaketin toimenpide-ehdotukset puulle ovat yleisesti ottaen hyviä. Metsäenergian tavoitteet tulisi kuitenkin täyttää pienpuun ja hakkuutähteiden lisäksi teollisuudelta ylijäävällä kuitupuulla, eikä kannoilla”, toteaa Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Metsätehon ja Pöyryn Suomen hallitukselle tekemän arvion mukaan hakkuutähteen ja pienpuun teknis-ekologinen potentiaali on noin 28-31 terawattituntia (TWh), kun velvoitepaketin tavoite puuenergialle on 28 TWh. Lisäksi Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan pelkästään puutuoteteollisuuden purua ja haketta odotetaan vapautuvan vuoteen 2020 mennessä noin 6 TWh ja kuitupuuta noin 14 TWh.
“Kuitu- ja jopa tukkipuuta menee jo nyt markkinoilla energiakäyttöön. On selvää, että kuitupuu tulee jatkossakin olemaan kalleimpia metsähakkeen muotoja edullisempi polttoaine. Yhdessäkään metsäenergian mahdollisuuksia koskevassa selvityksessä ei ole kuitenkaan arvioitu kuitupuun roolia energiapuun tuotannossa”, Eräjää jatkaa.
Metsään jäävät kannot hajoavat hitaasti ja toimivat hiilivarastoina jopa vuosikymmeniä. Sen sijaan energiakäyttöön korjattujen kantojen sisältämä hiili päätyy ilmakehään parin vuoden kuluessa. Kun kantojen biomassa poltetaan, syntyy nopeutuneiden päästöjen ja hiilen uudelleen sitoutumisen välille viive. Kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä kantojen nostosta seuraava maaperän hiilivaraston pieneneminen johtaa näin merkittäviin päästöihin. Hiilitaloudellisesti parempia vaihtoehtoja ovat pieniläpimittainen energiapuu ja sellainen puu, jota käytetään jo nykyisin metsätaloudessa.
”Kantojen korjuu vähentää metsien lahopuun määrää. Tämä heikentää lahopuu- ja maaperäeliöstön elinympäristöjä. Lahopuun vähyys on merkittävin syy metsälajiemme uhanalaisuuteen. Kantojen korjuun vaikutuksista maaperään ja vesistöihin ei myöskään tiedetä riittävästi. Samoin on tutkimatta kantojen noston vaikutukset ravinteiden huuhtoutumiseen”, toteaa Maija Kaukonen WWF Suomesta.
Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen mukaan kannot tulisi jättää korjaamatta metsistä kunnes riittävää tutkimustietoa kantojen energiakäytön kasvihuonekaasutaseesta sekä vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen on saatavilla.
Lisätiedot:
Sini Eräjää, metsäasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050 358 3838
Maija Kaukonen, metsäasiantuntija, WWF Suomi, puh. 0400 422 659