© Brent Stirton / Getty Images / WWF
Julkaistu

Living Planet -raportti: Vauraat länsimaat ulkoistavat luonnon köyhtymisen

Luonnon monimuotoisuus heikkenee erittäin huolestuttavasti tropiikin köyhemmissä maissa, kun länsimaissa on tapahtunut myös myönteistä kehitystä.  Tämä johtuu siitä, että länsimaiden kulutus näkyy yhä voimakkaammin kehittyvien maiden ekosysteemeissä. Tämä käy ilmi WWF:n uudesta Living Planet 2012 -raportista. Raportti selvittää luonnon monimuotoisuuden tilan lisäksi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen suuruutta ja vaikutuksia.

”Olemme rikkaissa länsimaissa onnistuneet muun muassa lainsäädännön ja suojelualueiden avulla kääntämään useiden eliölajien, kuten merikotkan, saukon ja saimaannorpan, kehitystä parempaan suuntaan. Emme voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta, sillä samalla kulutus- ja tuotantotapamme hävittävät lajeja ja niiden elinympäristöjä trooppisissa maissa”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Living Planet -indeksin mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on jatkunut maailmassa. Monimuotoisuus on vähentynyt lähes 30 prosentilla vuodesta 1970 vuoteen 2008.  Erityisesti lajien tila on heikentynyt trooppisella vyöhykkeellä, yli 60 prosentilla. Lauhkealla vyöhykkeellä indeksi koheni samalla ajanjaksolla 30 prosentilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ekosysteemimme olisivat tropiikkia paremmassa kunnossa.

”Luonnon monimuotoisuuden tila oli mittauksen alkaessa vuonna 1970 lauhkealla vyöhykkeellä surkea. Vaikka tilanne on indeksin seuraamien lajien osalta parantunut, ovat alueelliset ja eri lajien väliset erot valtavat. Edelleen on paljon tehtävää”, Luukkonen kertoo.

Papuasta kadonnut 5 miljoonaa hehtaaria

Trooppisissa maissa tuotetaan suuri osa länsimaalaistenkin käyttämistä hyödykkeistä tai niiden raaka-aineista.

”Ulkomaisten yritysten investoinnit esimerkiksi Papua-Uusi-Guineassa ovat vieneet yli viisi miljoonaa hehtaaria maata erityisesti palmuöljyn ja metsäplantaasien tuotantoon. Tämä heikentää paikallisten mahdollisuuksia hyödyntää maitaan”, Luukkonen jatkaa.

Joka toinen vuosi julkaistavan raportin Living Planet -indeksi perustuu 2688 erilaisen nisäkäs-, lintu-, matelija-, sammakkoeläin- ja kalalajin yli 9000 populaation lukumäärille. Seurannassa olevien eliölajien määrä on nyt suurempi kuin koskaan ennen.

EU:n verkot kahmivat trooppisilla vesillä

Eniten monimuotoisuus on heikentynyt trooppisilla vesialueilla. Syynä on esimerkiksi kalastuksen valtava lisääntyminen, joka on johtanut ylikalastukseen monilla alueilla. Globaalisti pyyntimäärät ovat kasvaneet viisinkertaisiksi vuoden 1950 19 miljoonasta tonnista vuoden 2005 87 miljoonaan tonniin.

”EU-maiden kalastus on siirtynyt kauas unionin vesialueiden ulkopuolelle, erityisesti Länsi- ja Itä-Afrikan trooppisille vesialueille. Suomalaistenkin kalankulutus on muuttunut niin, että syömästämme kalasta 70 prosenttia tulee ulkomailta”, Luukkonen kertoo.

Qatarilaisilla on maailman suurin ekologinen jalanjälki

Luonnon monimuotoisuuden lisäksi Living Planet -raportti tarkastelee ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Se kertoo, miten paljon biologisesti tuottavaa pinta-alaa tarvitaan kulutuksemme kattamiseen ja hiilidioksidipäästöjemme sitomiseen.

Ihmiskunta kuluttaa edelleen 1,5-kertaisesti sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. Mikäli kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme kolme maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Jos kulutustottumuksemme olisivat kuten indonesialaisilla, selviäisimme vain kahdella kolmasosalla planeettamme biokapasiteetista.

”Viisi maata, joilla on suurin ekologinen jalanjälki asukasta kohti, ovat Qatar, Kuwait, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi on nyt jalanjäljeltään 11. suurin, kun kaksi vuotta aikaisemmin olimme sijalla 12”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Vihreästä taloudesta tehtävä totta

Raportti osoittaa YK:n kestävän kehityksen Rio+20 -kokouksen alla kansainvälisten, muun muassa vihreään talouteen liittyvien, sopimusten tärkeyden. Esimerkiksi YK:n biodiversiteettikokouksessa Nagoyassa vuonna 2010 sovittiin maailman luonnonsuojelualueiden kasvattamisesta maa- ja sisävesialueilla 17 prosenttiin ja maailman merillä 10 prosenttiin.

”Vihreän talouden käsitteeseen on saatava todellista sisältöä. Ympäristölle haitalliset tuet on lakkautettava ja tuotannon ympäristöhaittoja on arvotettava niiden todellisten vahinkojen mukaan. Esimerkiksi Talvivaaran kaivos on saastuttanut jo nyt laajoja vesialueita ja Raahen kultakaivos sai luvan laskea jätevesiään luontoon neljän tuhannen euron mitätöntä korvausta vastaan. Käytämme koko ajan luonnon pääomaa velaksi. Tämä velkakriisi on vielä estettävissä, mutta toimeen on ryhdyttävä pikaisesti”, Rohweder sanoo.

Living Planet 2012 -raportti (englanniksi)

Raportin suomenkielinen tiivistelmä

Lisätiedot:

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 74 61

Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, p. 040 585 0020