Luonnonsuojelujärjestöt vaativat puolueilta suunnanmuutosta ympäristönsuojeluun
Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tätä vaativat seitsemän suurinta Suomessa toimivaa luonnonsuojelujärjestöä, jotka esittelivät puolueille vaaliteesinsä tänään.
”Suomen ja maailman luonnon monimuotoisuuden tila on kuluneella vuosikymmenellä heikentynyt entisestään. Ilmastonmuutoksen torjumisen prosessi on juuri ja juuri saatu pelastettua, mutta ei ilmastoa. Jotta suunta tällä vuosikymmenellä muuttuisi, on huhtikuussa valittavan eduskunnan tehtävä Suomessa ja osana EU:ia olennaisia – ja vaikeitakin – päätöksiä”, totesivat BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vaaliteesien julkistuspuheenvuorossaan.
Järjestöt ovat tiivistäneet hallitusohjelmaehdotuksensa viiteen teesiin, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon rikkauden suojelua, kohtuutalouteen siirtymistä, Itämeren ja sisävesien suojelua ja ympäristöhallinnon vahvistamista.
On säädettävä sitova ilmastolaki
Järjestöt asettavat Suomelle tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lähelle nollaa vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi jo ilmakehään päästettyä hiilidioksidia on sidottava takaisin maaperään ja ekosysteemeihin. Tavoitteisiin on sitouduttava säätämällä vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Ydinvoiman lisärakentamisesta, uraanin tuotantosuunnitelmasta ja turpeen energiakäytöstä on luovuttava erikseen laadittujen suunnitelmien mukaan.
Luonnonvarojen tuhlaaminen on lopetettava
Suomen ekologinen jalanjälki on 12. suurin maailmassa ja suomalaisten kulutus vahingoittaa ympäristöä ja tuhoaa alkuperäisluontoa välillisesti myös muualla maailmassa. Ympäristöjärjestöjen mielestä Suomen tulee toimia suunnannäyttäjänä ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin ja vaihtoehtoisen kehitysmittarin laatimisessa. Kestämätöntä metsähoitoa, jossa bioenergian lisäämisen nimissä metsistä poistetaan hakkuujätteet ja joiden sisältämien ravinteiden korvaamiseksi metsää keinolannoitetaan, ei tule sallia. Suomalaisen metsä- ja peltobiomassan energiatuotannon on täytettävä todelliset, kansainvälisesti hyväksytyt kestävyyskriteerit, joiden käyttöönottoa on edistettävä EU:ssa.
Soita ja metsiä on suojeltava lisää
Suojelualueverkostoa on kehitettävä etenkin suojelemalla metsiä ja soita Etelä-Suomessa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattava vähintään sadan miljoonan euron lisärahoitus luonnonsuojelualueverkoston laajentamiseen ja hoitoon sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojeluun. Metsälain uudistuksella on tuettava metsien monipuolista käyttöä, avohakkuutonta hoitoa sekä arvokkaiden metsäisten elinympäristöjen suojelua. Ekosysteemipalveluiden tilaa on seurattava kansallisella tilinpidolla. Vainottujen suurpetojen suojelua on parannettava kehittämällä petovahinkojen ennaltaehkäisyä ja korvauksia. Petojen salametsästykseen on puututtava määrätietoisesti.
Maatalouden ympäristötuki remonttiin
Hallitusohjelman tavoitteena on oltava luonnoltaan monimuotoinen, tuottava ja myrkytön Itämeri sekä puhtaat sisävedet. Jotta tähän päästään, maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistuksen keskeiseksi lähtökohdaksi on otettava vesien ja luonnon monimuotoisuuden suojelu ja muut ns. julkishyödykkeet. Luomutuotannon ympäristötukea korottamalla on lisättävä luonnonmukaisen maatalouden osuutta maataloustuotannossa. Ympäristötuen ehtoja on muutettava niin, että vesistöjen läheisyyteen saadaan laajat suojakaistat ja kosteikot ja että peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus, kesannointi ja suorakylvö lisääntyvät.
Ympäristöministeriön toimialaa laajennettava
Toteutettu alue- ja ympäristöhallinnon uudistus on ympäristön suojelun näkökulmasta mennyt perusteellisesti pieleen. Ministeriörakennetta on uudistettava siten, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevat ilmasto- ja energia-asiat sekä liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Ympäristöministeriön asema alueellisen ympäristöhallinnon johtajana ja ohjaajana on palautettava ja alueellisen ympäristöhallinnon resursseja lisättävä.
Lisätiedot:
– BirdLife Suomi, suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, puh. 0400-749 786
– Greenpeace, viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puh. 050-369 6202
– Luonto-Liitto, pääsihteeri Leo Stranius, puh. 040-754 7371
– Maan ystävät, ilmastokampanjavastaava Laura Meller, puh. 044-537 7193
– Natur och Miljö, toiminnanjohtaja Bernt Nordman, puh. 045-2700 313
– Suomen luonnonsuojeluliitto, ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen, puh. 040-828 1881
– WWF Suomi, pääsihteeri Liisa Rohweder, puh. 040-840 7461