© Antti Haavisto / WWF
Julkaistu

Merenalaista luontoa kuvaava teos voitti WWF:n Vuoden luontokirja -palkinnon

Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori valitsi WWF:n Vuoden luontokirjaksi Meren aarteet - Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon -teoksen. Kirjan on julkaissut Gaudeamus, ja sen ovat toimittaneet Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva-Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom ja Penina Blankett.

Meren aarteet -teos tempaa lukijansa mukaan rannikkoamme myötäilevälle tutkimusmatkalle. Se esittelee Itämeren historiaa, elinympäristöjä ja lajikirjoa ja osoittaa, että meremme on monimuotoisempi ja värikkäämpi kuin moni arvaakaan.

Viidestä finalistista voittajakirjan valinnut Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori kuvailee kirjaa monipuoliseksi, visuaalisesti vaikuttavaksi ja houkuttelevaksi.

Visa Hietalahti
© Visa Hietalahti
Yksi esimerkki kirjan houkuttelevista ja värikkäistä kuvista on tämä kuva syanobakteereista Meren aarteet -teoksen sivulla 223.

”Teos on hieno yhdistelmä vakavaa asiaa, erinomaisia kuvia ja opettavia tarinoita merestä, joka on meitä suomalaisia niin lähellä ja silti niin kaukana. Se on luonnontieteellisen tutkimuksen popularisointia tärkeästä ja kiinnostavasta aiheesta, luettavassa ja houkuttelevassa muodossa”, Vapaavuori perustelee valintaansa.

Tekijät haluavat näyttää Suomen meriluonnon kauneuden

Meren aarteet on ensimmäinen kattava teos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta, ja se pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön. Kirjaan on koottu valtavasti tietoa meren geologiasta ja eliöstöstä, sekä ennen näkemättömiä karttoja vedenalaisten eläin-, kasvi- ja levälajien levinneisyydestä Suomen rannikolla.

Kirjan tekijöiden pontimena oli rakkaus mereen ja kyllästyminen siihen, miten pitkään Itämerestä on kerrottu melkein pelkästään ikäviä uutisia.

”Välillä on tuntunut siltä, ettei ole nähty metsää puilta, tai paremminkin merta leviltä”, toimittajat tuskailevat.

”Halusimme kertoa, ettei Itämeri vielä ole kuollut. Suomen rannikolta voi edelleen löytää runsasta eliölajistoa sekä ajoittain myös kirkkaita vesiä. Meillä suomalaisilla on yksi maailman erikoisimmista ja kauneimmista meristä.”

Maiju Lanki/Metsähallitus Luontopalvelut
© Maiju Lanki/Metsähallitus Luontopalvelut
Meriahdinparta kasvaa yleensä yksittäisinä tupsuina varjoisilla kivipinnoilla - usein yhdessä muiden lajien kanssa. Itämeressä sen voi tavata jopa yhdeksästä metristä. Kuva Meren aarteet -teoksen sivulta 283.

Kirjan tekemisessä johtotähtenä oli lukijaystävällisyys; kuivasta asiatyylistä luovuttiin jo alkumetreillä. Koska teemana on meren kauneus, myös visuaalisuuteen on panostettu paljon. Kirjan valokuvat valittiin huolella, ja mukaan tuli satoja ennen näkemättömiä vedenalaisia valokuvia.

Mats Westerbom/Metsähallitus Luontopalvelut
© Mats Westerbom/Metsähallitus Luontopalvelut
Syvällä meren pohjassa piilee merkillisiä muodostumia: kuiluja, kanjoneita, kraatereita ja vedenalaisia vuoria. Kuva Meren aarteet -teoksen sivulta 64.

Julia Scheinin/Metsähallitus Luontopalvelut
© Julia Scheinin/Metsähallitus Luontopalvelut
Monimuotoinen pohja tuottaa sopivia elinympäristöjä monille eliölajeille. Runsas lajisto taas pitää yllä ekosysteemin vakautta. Kuva Meren aarteet -teoksen sivulta 112.

”Erityisen ylpeitä olemme siitä, että helposti kuivakkaaksi valahtavat eliölajien kuvaukset onnistuttiin samaan mukaansatempaaviksi, paikoin jopa humoristisiksi. Tällaista kirjaa ei ole tehty koskaan aiemmin”, toimittajat kertovat.

Komean ulkoasun ja helppotajuisen tekstin lomaan punoutuu painava viesti: meren aarteet pitää tuntea, jotta ne voidaan säilyttää myös tuleville sukupolville.

Kunniamaininta Lapista ja pohjoisesta kansasta kertovalle teokselle

Tänä vuonna Vuoden luontokirja -kilpailuun osallistui ennätysmäärä teoksia, yhteensä 41 luontokirjaa. WWF:n esiraadin, eli pääsihteeri Liisa Rohwederin ja suojelujohtaja Jari Luukkosen tehtävä valita kaikista kilpailuun osallistuneista luontokirjoista viisi finalistia ei ollut helppo.

Vuoden luontokirja 2017 -finaaliin pääsivät voittajateoksen lisäksi Hannu Hautalan ja Seppo Parkkisen Kotka – 50 vuotta unelmista kuviksi (Docendo), Kai Fagerströmin & Ville Suhosen Sammalhuone (Maahenki), Samuli Haapasalon Tii Tii Tiainen (Maahenki) ja Tea Karvisen Kansallispuistot – maamme luonnon helmet (Docendo).

WWF:n esiraati antaa kunniamaininnan Antti Haatajan ja Pekka Sammallahden teokselle Tuulessa roihuaa maa – Kertomus Lapista, jäisestä merestä ja Saamen kansasta (Tammi).

Tuulessa roihuaa maa on Tammen julkaisema numeroitu arvoteos, joita julkaistaan vain rajallinen määrä. Sen takia se ei täytä WWF:n Vuoden luontokirjan kriteerejä laajan lukijajoukon teoksena. On hienoa, että luontokirja julkaistaan arvoteoksena. Kirja on upea kertomus pohjoisen kansan kulttuurista ja elämästä. Kirjan keskeisiä teemoja ovat arktinen ekosysteemi, ilmastonmuutos, ympäristön pirstaloituminen sekä alkuperäiskansan olot”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Lisätietoja:
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
Viestintäharjoittelija Katri Nousiainen, WWF, 050 305 4423, katri.nousiainen@wwf.fi

Lisätietoja Meren aarteet -kirjan toimittajilta:
Markku Viitasalo, 040 503 4848, markku.viitasalo@ymparisto.fi
Eeva-Liisa Hallanaro, 0400 200 837, eevaliisa.hallanaro@gmail.com

Meren aarteet -kirjan arvostelukappaleet:
Myynti- ja markkinointikoordinaattori Lasse Leminen, Gaudeamus Oy, 050 4664910, lasse.leminen@gaudeamus.fi

WWF on palkinnut Vuoden luontokirjan vuodesta 1978, eli kilpailu järjestettiin tänä vuonna jo 40. kerran. Kilpailun valintakriteereinä on muun muassa teoksen soveltuminen suurelle yleisölle, luonnonsuojelusanoman edistäminen sekä teoksen monipuolisuus ja korkealaatuisuus. Teoksen tulee olla suomalaiskustanne, mutta kirjan ei tarvitse käsitellä suomalaista luontoa, vaan myös ulkomaisista kohteista kertova teos voi tulla valituksi. Vuonna 2016 kilpailun voitti Metsän salainen elämä (Gaudeamus).