Metsähallitus ja WWF: Karjalassa pesii eniten uhanalaisia valkoselkätikkoja
Metsähallituksen, WWF Suomen, alueellisten ympäristökeskuksien ja lintuharrastajien yhteisissä selvityksissä löytyi tänä kesänä 69 varmaa valkoselkätikan pesintää. Pesälöytöjen määrä lisääntyi viimevuotisesta kahdeksalla. WWF aloitti suojelutyön valkoselkätikan pelastamiseksi vuonna 1987. Vuonna 2003 kannan seurantavastuu siirtyi Metsähallituksen luontopalveluille.
”Valkoselkätikkoja pesii tällä hetkellä eniten Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, missä sijaitsee yli puolet löydetyistä pesistä. Pesimäaikaisia parireviirejä löydettiin koko maassa ensi kertaa yli sadan, ja varmasti jäi monia poikaspesiä löytymättä”, toteaa suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista. Tehoseurannassa paljastui myös kymmeniä yksittäisiä havaintopaikkoja. Monilla niistä on mahdollisuuksia pysyvän reviirin muodostumiseen.
Valkoselkätikkametsien suojelu, hoito ja ennallistaminen sekä tikan elinpaikkavaatimusten huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen epäilemättä helpottaa nuorten lintujen selviytymistä ensimmäisen talven yli.”Suomen valkoselkätikat ovat kuitenkin edelleen äärimmäisen uhanalaisia ja vahvistuva kanta tarvitsee aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen”, muistuttaa Laine. Venäjältä saatava muuttovoitto tuo kaivattuja uusia geenejä populaatioon. Karjalankannaksen valkoselkätikkoja on seurattu yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa. Tänä kesänä venäläiset rengastivat 50 pesäpoikasta, joista yksi nuori naaras havaittiin heinäkuun lopulla Savitaipaleella Etelä-Karjalassa.
Varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta: 27. Pohjois-Karjalasta löytyi 12 pesintää, Keski-Suomesta 10, Etelä-Savosta 7, Päijät-Hämeestä 7, Pohjois-Savosta 3, Kymenlaaksosta 2 ja Pirkanmaalta 1.Uusien reviirien määrä kasvaa hitaasti, mutta ilahduttavasti myös levinneisyysalueen länsiosissa. Monilla pitkään seuratuilla paikoilla tehtiin ensimmäistä kertaa havaintoja tikkapareista sopivassa elinympäristössä lounaista Pirkanmaata myöten.
Valkoselkätikka on aikainen pesijä. Aikaisimmat pesyeet lähtivät maailmalle toukokuun lopulla, mutta osa viivytteli kesäkuun toiselle viikolle asti, osa hieman pidempäänkin. Löydetyistä pesistä kuoriutui arviolta 190-200 poikasta.
Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) elää lahopuustoisissa, lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen 1950-luvulta lähtien on aiheuttanut kannan taantumisen. Syvin aallonpohja koettiin 1990-luvun puolivälissä, jolloin reviirejä löydettiin vain reilut 20. WWF aloitti suojelutyön metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pelastamiseksi vuonna 1987. Vuonna 2003 valkoselkätikkakannan seurantavastuu siirtyi Metsähallituksen luontopalveluille.
Lisätietoja:
Suunnittelija Timo Laine, Etelä-Suomen luontopalvelut, puhelin 040588 1766