Julkaistu

Radiolähetinkuutti kuoli laittomaan kalanpyydykseen Haukivedellä

Radiolähetinkuutti Rasmus kuoli kalastusrajoitusalueella olleeseen laittomaan kalanpyydykseen kesäkuun alussa. Kuutti hukkui kokoontaittuvaan, keveästä muoviverkosta valmistettuun katiskaan, joka ei ole norpalle turvallinen pyydystyyppi.

Radiolähetinseurannassa ollut saimaannorpan kuutti on kuollut katiskaan Haukivedellä. Kesäkuun alussa hukkunut Rasmus-kuutti oli yksi kolmesta radiolähetinseurannassa olevasta kuutista. Kuutti hukkui kokoontaittuvaan, keveästä muoviverkosta valmistettuun katiskaan, joka ei ole norpalle turvallinen pyydystyyppi. Norpalle turvallinen katiskamalli on perinteinen metalliverkkokatiska, jonka joustamattoman nielun leveys on enintään 15 senttimetriä.

”Rasmus oli tämän kevään ensimmäinen tietoon tullut kalanpyydykseen kuollut kuutti Saimaalla. Todellinen kuuttikuolleisuus selviää kuitenkin vasta viiden vuoden kuluttua, kun tämän kevään kuutit saavuttavat sukukypsyyden”, kertoo tutkija Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta. ”Kalanpyydykset ovat merkittävä vaara kuuteille, ja verkkojen ohella myös joustavaseinäiset katiskat tulisi nyt jättää varastoon kuuttien suojelemiseksi.”

Radiolähetinkuutteja on kuollut kalanpyydyksiin tutkimusvuosina 2007, 2008 ja 2010. ”Yksikin laiton pyydys on liikaa, kuten nyt konkreettisesti on todettavissa. Rajoituspinta-ala on kasvanut kiitettävästi, mutta nyt on huolehdittava siitä, että rajoitukset eivät ole vain paperilla. Valvontaan tulee kiinnittää paljon enemmän huomiota, ja siihen pitää olla riittävästi resursseja. Lisäresurssit saimaannorpan suojeluun eivät saa vaarantaa tai vähentää muuta arvokasta luonnonsuojelutyötä, kuten sovittujen verkkorajoitusten korvaaminen tällä hetkellä valitettavasti tekee”, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Rasmus alkoi laajentaa elinympäristöään pari viikkoa sitten ja kuoli nyt neljän kilomerin päässä syntymäluodoltaan. Emoistaan vieroitetut kuutit liikkuvat laajalla alueella ja tutustuvat uteliaasti uuteen elinpiiriinsä. Edelleen radioseurannassa ovat kuutit Vappu Joutenvedellä ja Ylermi Haukivedellä. Vappu on vielä syntymäpaikkansa lähellä emo yhä seuranaan. Ylermi sen sijaan on käynyt jo yli yhdentoista kilometrin päässä syntymäalueeltaan. Tutkimuskuuttien avulla selvitetään miten kuutit liikkuvat ja selviytyvät ensimmäisinä itsenäisinä kuukausina.

Itä-Suomen yliopiston, WWF Suomen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa selvitetään radiolähettimien avulla kuuttien liikkumista ja elinympäristön käyttöä. Norppien elämää seurataan päivittäin koko kalastusrajoitusajan (15.4.–30.6.), ja seurantaa jatketaan niin kauan kuin patterit lähettimissä kestävät. Saimaannorppatutkimuksen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.

Lisätietoja:
Tutkija Marja Niemi, Itä-Suomen yliopisto, gsm 050 341 3654
Tutkija Miina Auttila, Itä-Suomen yliopisto, gsm 050 568 5704
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, gsm 040 5850020

Uutiseen liittyvä kuva median käyttöön.

Kuvan käytön yhteydessä on julkaistava kuvaajatieto: Miina Auttila / Itä-Suomen yliopisto / saimaannorppatutkimus.

Lisätietoja toimittajille:
- Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä; niitä arvioidaan olevan nykyisin noin 260.
- Kuutit hukkuvat helposti kalaverkkoihin. Keväinen verkkokalastus vaikuttaa merkittävästi kuuttien selviytymiseen.
- Verkkokalastuksen rajoittamisessa on kuluneen vuoden aikana tapahtunut ripeää parannusta. Keväisen verkkokalastuskiellon (15.4.–30.6.) piirissä oleva alue on kasvanut yli 1500 neliökilometriin. Norpan lisääntymisen kannalta kaikkein keskeisimmäksi määritellyn ydinalueen sisällä on kuitenkin edelleen paljon aukkoja, jotka uhkaavat koitua kuuttien surmaksi.
- Lisätietoja saimaannorpasta: www.wwf.fi/saimaannorppa