© AnneliAlfthan / WWF
Julkaistu

Risteilyalukset saavat laskea jätevetensä Itämereen vielä vuosia

WWF Suomi on pettynyt kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n uuteen päätökseen, joka sallii uusien risteilyaluksien ja matkustajalaivojen päästää jätevesiään Itämereen vielä useiden vuosien ajan.  Pitkään odotettu kielto ei myöskään voi tulla voimaan ennen kuin Itämeren satamat on varustettu tarvittavalla alusjätevesien vastaanottokapasiteetilla.  Siirtymäaikana Itämeren toimiminen kaatopaikkana jatkuu.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki jo lokakuussa 2010 alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen kielletään uusilta aluksilta vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. Syynä päätökseen oli huoli Itämeren ympäristöstä: alusjätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät osaltaan Itämerta.

Valitettavasti IMO:n uusi viimeviikkoinen päätös lykkäsi päätöstä uusien laivojen osalta kolmella vuodella, vuoteen 2016. Lisäksi kielto voi astua voimaan vasta, kun satamat on varustettu asianmukaisella alusjätevesien vastaanottolaitteistoilla. Nykyään vain osa Itämeren satamista – muun muassa Helsinki, Tukholma ja Visby - pystyvät vastaanottamaan ja käsittelemään risteilyvieraiden tuottamat suuret jätevesimäärät asianmukaisesti.

"Vastuu Itämeren suojelusta kuuluu tässä tapauksessa sekä risteilyelinkeinoille että kunnille ja kaupungeille niiden satamaviranomaisten kautta. On pettymys, että lopullinen IMO:n päätös siirsi alusjätevesikiellon voimaan saattamista yhä edelleen. Risteilyelinkeinon, Itämeren valtioiden ja satamien tulee nyt osoittaa suurempaa vastuullisuutta ja johtajuutta tekemällä tarvittavat korjaukset sekä laivoihin että satamiin. Vain siten voidaan välttää jätevesien dumppaaminen suoraan mereen”, sanoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen.

Itämeren alueella vierailee vuosittain noin kolme miljoonaa risteilyvierasta. On arvioitu, että jokainen risteilymatkustaja hyödyttää satamien kotikuntia taloudellisesti käyttämällä kussakin risteilykohteessa keskimäärin sata euroa.

“Satamakaupungit saavat paljon tuloja risteilyvieraista. Jos kaupungit ovat passiivisia satamiensa uudistamisessa, ne tienatessaan rahaa samalla pilaavat Itämeren luontoa, jonka takia risteilyvieraat saapuvat tänne”, pohtii WWF Suomen Vilhunen.

Vilhunen muistuttaa, että Itämerellä säännöllisesti liikkuvat matkustajalaivat ovat jättäneet jätevetensä satamiin vapaaehtoisesti jo vuosien ajan.

Taustaa:

  • Risteilyalan etujärjestö European Cruise Council ilmoitti 2009 lopettavansa alusjätevesien laskemisen Itämereen, ” jos satamissa on tarjota asianmukaiset vastaanottojärjestelmät, joiden käytöstä ei joudu maksamaan erillistä maksua”. Vuonna 2009 ECC:n jäsenvaltiot ilmoittivat että vastaanottojärjestelmät ovat asianmukaiset, jos satama pystyy vastaanottamaan jätevedet tehokkaasti laituripaikalla sijaitsevan putkiyhteyden kautta ja toimittamaan ne kunnallisen jätevesilaitoksen käsiteltäväksi.   Valitettavasti vuonna 2009 vain kolme kaikista Itämeren 20 satamasta - Helsinki, Tukholma ja Visby - täyttivät nämä vaatimukset.
  • Alusjätevesien ” asianmukaisten” vastaanottojärjestelmien kriteerejä määrittelemään ja ohjeistamaan on perustettu erityinen yhteistyöryhmä (The Cooperation Platform on Port Reception Facilities for Sewage in the Baltic Sea). Työryhmän tehtävänä on luoda risteilyelinkeinon, satamien ja kuntien yhteinen näkemys siitä, millaiset tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet vastaanottojärjestelmiltä vaaditaan.  (HELCOM MARITIME 10/2010).
  • Rehevöitymistä pidetään Itämeren ympäristön suurimpana uhkana. Rehevöityminen johtuu ekosysteemiin joutuvasta liiallisesta ravinnekuormasta. Tärkeimmät rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet ovat typpi ja fosfori. Näkyvin merkki liiallisesta ravinnekuormasta ovat levien massaesiintymiset Itämerellä. Ne aiheuttavat vahinkoa sekä Itämeren alueen taloudelle että meren ja rannikoiden luonnolle.

Lisätiedot:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. 040-5503854

Mattias Rust, suojeluasiantuntija, Itämeri, WWF Ruotsi: Puh. +46 702 126 314; Email. Mattias.rust@wwf.se