Julkaistu

Rohkaisevia tuloksia koirien käytöstä saimaannorppatutkimuksessa

Joensuun yliopiston tutkimusryhmä käytti tänä keväänä koiria apunaan norpanpesien etsinnässä Saimaan Haukivedellä. Kyseessä oli alustava kokeilu, jossa selvitettiin koiran hajuaistiin perustuvaa hylkeenpesän paikallistamista. Työhön oli Etelä-Savon ympäristökeskuksen myöntämä tutkimuslupa, ja päärahoittajat ovat Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, WWF ja ympäristöministeriö. ’Norppakoirina’ toimivat hakuun ja etsintään koulutetut labradorinnoutajat. Tulokset ovat rohkaisevia.

Saimaannorppatutkimuksen apuna käytettiin labradorinnoutajia, jotka oli opastettu norpanhajun tunnistamiseen. Koirat osoittivat selkeää kiinnostusta lumikinoksiin, joista viikkoa myöhemmin lumien sulamisen jälkeen paljastui norpanpesiä ja hengitysavantoja. Koiria käytetään yleisesti norppatutkimuksissa Jäämerellä, mm. Norjassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Koiralla on jopa 100 000 kertaa niin tarkka hajuaisti kuin ihmisellä, mikä antanee lisätarkkuutta norpanpesien etsintään tulevaisuudessa myös Saimaalla.

Koiria käytettiin hyvin rajoitetulla alueella, vain tutkimukseen tarvittavien kahden-kolmen pesän etsintään. Se on välttämätöntä sinä ajanjaksona, jolloin kuutit oleskelevat ja liikkuvat emojensa kanssa pesissä ja vedessä pesien lähistöllä. Tuolloin nimittäin pesiä ei vielä voi löytää kinoksista ulkoisten merkkien eli esimerkiksi pesän katon painauman tai romahduksen perusteella, kuten myöhemmin pesä- ja poikaslaskentojen aikaan.

Koirien käyttö on osa Joensuun yliopiston biologian laitoksen tutkimushanketta, jossa tutkitaan saimaannorpan käyttäytymistä mm. vedenalaisen kuva- ja ääniseurannan avulla. Tämä kevät oli neljäs kenttäkausi. Hanke on avannut uuden, suoran näkökulman saimaannorpan elämään. Tutkimuksen tarkoituksena on mm. selvittää erilaisten häiriöiden, kuten jäällä liikkumisen ja moottorikelkkailun merkitystä norpan käyttäytymiseen.Norppakoiran käyttö mahdollistaa pesän löytämisen silloin, kun sitä voidaan parhaiten tutkia. Saimaannorppa on uhanalainen ja siksi tutkimus tehdään kaikkia riskejä välttäen.

Tänä vuonna kenttäkausi oli lyhyt, koska kevät alkoi lämpimänä. Useiden pesien katot olivat romahtaneet jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Kun pesiä ei enää ole, emot siirtyvät vielä poikaskarvan peitossa olevien kuuttien kanssa jäälle tai imettävät veden ja jään väliin jääneissä ilmataskuissa. Jokainen kevät kartuttaa tietämystä norpan käyttäytymisestä pesintäaikaan, ja erityisesti kaikki suorat havainnot kuutista ja emosta ovat tärkeitä.

Aikaisempina vuosina on havaittu, että saimaannorpan kuutit käyttävät pesiä pitkään, aina niiden romahtamiseen asti. Tänä keväänä kuutit joutuivat aikaisin tulemaan toimeen ilman pesän suojaa. Ilmaston lämpenemisen myötä lumipeite ohentuu ja tulevaisuudessa kuutit joutunevat yhä useammin tällaiseen tilanteeseen aikaisin keväällä. Tutkijat ja WWF korostavat, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia saimaannorpan elämään on mahdotonta arvioida ja ennustaa ilman riittävää tietämystä lajin ekologiasta.

"Saimaannorpan käyttäytymisen hyvä tunteminen on pitkäjänteisen suojelutyön kannalta ensiarvoisen tärkeää", sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. "Norppien talviekologian ymmärtäminen nousee avainasemaan, kun pesimäaikaisia häiriölähteitä – kuten moottorikelkkailua – ja niiden merkitystä arvioidaan suojelutoimien yhteydessä."

Lisätietoja:

professori Ismo J. Holopainen, Joensuun yliopisto, biologian laitos, puh. (013) 251 3553
tutkija Anni Rautio, Joensuun yliopisto, biologian laitos, gsm 050 491 4456
tutkija Kaarina Kauhala (koirat), gsm 040 705 8741
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. (09) 7740 1045, gsm 040 585 0020

Tiedotusvälineet voivat tilata valokuvia ja filmimateriaalia norppatutkimuksesta:
tiedottaja Tuuli Äikäs, WWF, puh. (09) 7740 1051