Saimaannorpan pesimärauha alkaa
Perinteinen saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesimärauha julistetaan tänään klo 18.00 Savonlinnassa norppapatsaalla. Julistuksen lukee Kalatalouskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jouko Tynkkynen. Saimaannorpan, maailman uhanalaisimman hylkeen, lisääntymistä uhkaavat monet tekijät, joista pesintäaikainen häiriö eli ihmisten liikkuminen Saimaan rannoilla on yksi suurimmista.
WWF korostaa, että Saimaan rantojen kaavoituksella voidaan vähentää pesimäaikaista häiriötä: Norpan pesimäalueiden lähistöt ja mökkipaikat, jotka edellyttävät kulkemista pesimäalueiden läpi, tulisi pitää mökittöminä tai sallia vain kesäasuttavien mökkien rakentaminen. Myös vakavinta häiriötä aiheuttavaa toimintaa, esimerkiksi moottorikelkkailua, on lisääntymisalueilla rajoitettava.
WWF muistuttaa kuitenkin, että saimaannorpan suojelua voi edistää myös jokamiehen keinoin: kaikki talviaikaan Saimaalla liikkuvat ihmiset – kalastajat, retkeilijät, hiihtäjät, kelkkailijat ja mökkeilijät – voivat oma-aloitteisesti rajoittaa liikkumistaan rannoilla. Juuri nyt norpat hakevat pesäpaikkojaan luotojen ja niemien lumikinoksista, ja kuutit syntyvät helmikuussa. Tietoa lisääntymisaluiden sijainnista saa Metsähallituksesta.
Myös WWF:n käynnistämä, ja nyt Metsähallituksen vastuualueeseen kuuluva vapaaehtoisten kalastusrajoitusten solmiminen on tärkeä norpan suojelukeino. Verkot ja kalasyötillä varustetut koukut on vapaaehtoisesti kielletty 386 neliökilometrillä pesimäalueita 15.4. – 30.6. välillä, eli aikana jolloin kuutit opettelevat uima- ja kalastustaitoja. Aiemmin, kun rajoituksia ei ollut, pyydyksiin hukkui jopa 80% kuuteista.
“Kalastuskunnat ovat ratkaisevassa asemassa verkkokalastusrajoitusten solmimisessa. Julistuksen lukija, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen edustaa tavallaan niitä kaikkia. WWF toivoo, että kalastuskunnat lisäävät niitä oma-aloitteisesti, niin että rajoitusten piiriin saadaan vähintään 500 km2”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Viime vuonna lämpimän alkutalven takia useita kuutteja syntyi jäälle tai luodoille ilman lumipesän suojaa, ja osa pesistä romahti. Tällöin kylmyyden lisäksi kuutteja uhkaavat pedot, ja myös emon imetys voi häiriintyä. Koska ilmaston lämpenemistä ei hidasteta hetkessä, on eliminoitava ihmisen vallassa olevat uhat, kuten pesintäaikainen häiriö ja pyydyskuolemat. Myös tutkimusta esimerkiksi norpan talvikäyttäytymisestä on tehtävä, mutta esimerkiksi Joensuun yliopistolla ei enää ole määrärahoja tähän työhön. “Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Vaikka norppa on hyötynyt aktiivisesta suojelutyöstä, ja kanta on kasvanut 230-250 yksilön tasolle, norppa tarvitsee meitä edelleen”, Jari Luukkonen muistuttaa.
Torstaina päivällä saimannorpan suojelun ohjausryhmä käy läpi vuoden 2001 norppatilanteen, ja suunnittelee tämän vuoden suojelutyötä. Muun muassa sairaiden norppien hoitomahdollisuudet, Pihlajaveden maailmanperintöhanke, Norpan koti -hanke Taipalsaarella ja norppakummius puhuttavat ohjausryhmää, johon kuuluu keskeisiä saimaannorpan suojelutyöhön osallistuvia tahoja; mm. norpan suojelusta Metsähallituksessa vastaavat suojelubiologit Tero Sipilä ja Jouni Koskela, Joensuun yliopiston professori Ismo Holopainen, Etelä-Savon ympäristökeskuksesta biologi Arto Ustinov sekä WWF:stä Jari Luukkonen ja Ismo Marttinen.
Lisätietoja:
WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020
viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666
http://www.wwf.fi/kotimaisetlajit/saimaannorppa.html
Liite:
Saimaannorpan pesimärauhan julistus ja aiemmat julistajat
Saimaannorpan pesimärauhan julistus
Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat
arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.
Pesimärauhan julistajat
1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M.A.Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen