Julkaistu

Satelliittikiljuhanhen muuttomatka kartoitettu kokonaan

WWF Suomen, BirdLifen Norjan ja venäläisten tutkijoiden tutkimushanke kiljuhanhien muuttoreitin selvittämiseksi on saavuttanut pitkäaikaisen tavoitteensa, kun Pohjois-Uralilla kesällä 2004 satelliittilähettimen selkärepukseen saaneen kiljuhanhen muuttomatka on kartoitettu. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun kiljuhanhen koko muuttomatka pesimäalueelta talvehtimisalueelle ja takaisin on saatu kartoitettua.

Lähetintä kantava kiljuhanhi vietti tutkijoiden yllätykseksi koko sydäntalven Irakissa Mesopotamian kosteikkoalueella ja aloitti maaliskuun lopussa kevätmuuttonsa. Ensin lintu lensi entuudestaan tunnetulle muuttolevähdysalueelle Kaspianmeren länsirannalle Venäjän Dagestaniin. Huhtikuun puolivälin jälkeen se siirtyi edelleen Kazakstaniin Kostanain alueelle, josta se jatkoi matkaa tutkijoille entuudestaan tuntemattomalle levähdyspaikalle Tjumenin alueelle Venäjälle. Viisi päivää myöhemmin saatiin ilahduttava paikannus: lintu oli kurssiaan länteen päin korjaten lentänyt Tjumenin alueelta viimeisen 1040 kilometrin etapin takaisin viimevuotiselle pesimäalueelleen ja paikantui vain noin kilometrin päähän paikasta, jossa lähetin asetettiin paikoilleen heinäkuun 2004 loppupuolella.

"Tutkijoiden riemuksi kiljuhanhien muuttoreitti on nyt ensimmäistä kertaa kartoitettu kokonaisuudessaan. Tärkeimpien muuttoreittien ja talvehtimisalueiden selvittäminen on olennaista, jotta kiljuhanhen suojelutoimet voidaan tulevaisuudessa kohdistaa oikein", WWF Suomen suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen sanoo. Uhanalaisen kiljuhanhen läntisen pääpopulaation muuttoreitin sekä talvehtimispaikan selvittäminen on ollut jo pitkään WWF Suomen, BirdLife Norjan ja venäläisten tekemän tutkimuksen tavoitteena.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on Euraasian uhanalaisin arktinen hanhilaji, ja kaikkialla luonnonkannan kehitys on taantuva. Maailmankannaksi arvioidaan enää 22 000–27 000 yksilöä. Norjan, Suomen ja Ruotsin kokonaispesimäkanta on enää 20–30 paria. Merkittävin uhkatekijä kiljuhanhelle on liiallinen metsästys, vaikka laji onkin rauhoitettu lähes kaikkialla. Venäjän muuttolevähdys- ja pesimäalueilla kiljuhanhia uhkaa myös edelleen sallittu ja hyvin suosittu hanhien kevätmetsästys, joka on uhanalaiselle kiljuhanhikannalle erityisen vahingollista.

Lähettimen paikannuksia voi edelleen seurata internetissä osoitteessa www.piskulka.net niin kauan kun paristossa riittää virtaa.

Lisätietoja:
WWF Suomi, suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen gsm 0400 168 939
Aki Arkiomaa, WWF:n kiljuhanhityöryhmä, gsm 040 547 6175

Kuvamateriaalia:
Satelliittilähettimellä varustetusta kiljuhanhesta on saatavilla painokelpoinen valokuva median käyttöön. Tilaukset: tiedottaja Laura Saarilahti, puh. 040 556 9860, etunimi.sukunimi@wwf.fi